Mantukimalainen

Mantukimalainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda Luokka: Hyönteiset Insecta Lahko: Pistiäiset Hymenoptera Yläheimo: Apoidea Heimo: Mesipistiäiset Apidae Suku: Kimalaiset Bombus Laji: lucorum
Kaksiosainen nimi
Bombus lucorum (Linnaeus, 1761)
Katso myös
Mantukimalainen Wikispeciesissä   Mantukimalainen Commonsissa Nimi-testi OK

Mantukimalainen (Bombus lucorum) on Suomen yleisin kimalaislaji. Se on Suomen noin 30 kimalaislajista^lähde? suurin yhdessä kivikkokimalaisen kanssa . Naaraan pituus voi olla jopa 2,5 cm. Mantukimalaisen tuntomerkkeinä ovat musta pohjaväri, jossa ovat etuselän ja takaruumiin keskiosan keltaiset "vyöt" ja peräpään valkoinen "vyö". Laji on yleinen koko Suomessa ja kulttuurialueilla sitä näkee mm. kukkaistutuksissa ja nurmikoilla apiloiden mettä keräämässä. Muun muassa apiloille ovatkin kimalaiset erittäin tärkeitä pölyttäjiä. Mantukimalaiselle maistuu hyvin monenlaisten kukkien mesi. Sitä voi nähdä mitä erilaisimpien kukkien vieraana. Lajin hedelmöityneet naaraat talvehtivat. Joskus ensimmäiset yksilöt lentävät jo maaliskuussa etsimässä mettä. Mantukimalaisten pesät sijaitsevat maakoloissa.

Lähteet

• Sandhall, Åke: Ötökät : tunnistusopas, 445 lajia, s. 32. Suomen oloihin soveltaen suomentanut Jani Kaaro. Tammi, 1993. ISBN 951-31-0036-7.
• Chinery, Michael: Euroopan hyönteisopas. Otava, 1994. ISBN 951-1-12880-9.
• Halkka, Antti et al.: Kotimaan luonto-opas. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19804-8.
• Pekkarinen, Antti: Metsiemme pikkueläimiä värikuvina. WSOY, 1996. ISBN 951-0-00282-8.
• Laine, Lasse: Suomen luonto-opas. WSOY, 2000. ISBN 951-0-23942-9.