Mantukimalainen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mantukimalainen
Bombus lucorum - Centaurea scabiosa - Keila.JPG
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Osalahko: Myrkkypistäiset Aculeata
Yläheimo: Mesipistiäismäiset Apoidea
Heimo: Mesipistiäiset Apidae
Suku: Kimalaiset Bombus
Laji: lucorum
Kaksiosainen nimi

Bombus lucorum
(Linnaeus, 1761)

Synonyymit
  • Apis lucorum
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Mantukimalainen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mantukimalainen Commonsissa

Mantukimalainen (Bombus lucorum) on Suomen yleisin kimalaislaji. Se on Suomen noin 30 kimalaislajista suurin yhdessä kivikkokimalaisen (Bombus lapidarius) kanssa.[2] Kuningattaren pituus voi olla jopa 2,5 cm. Mantukimalaisen tuntomerkkeinä ovat musta pohjaväri, jossa ovat etuselän ja takaruumiin keskiosan keltaiset "vyöt" ja peräpään valkoinen "vyö". Laji on yleinen koko Suomessa ja kulttuurialueilla sitä näkee mm. kukkaistutuksissa ja nurmikoilla apiloiden mettä keräämässä. Muun muassa apiloille ovatkin kimalaiset erittäin tärkeitä pölyttäjiä. Mantukimalaiselle maistuu hyvin monenlaisten kukkien mesi. Sitä voi nähdä mitä erilaisimpien kukkien vieraana. Lajin hedelmöityneet naaraat talvehtivat. Joskus ensimmäiset yksilöt lentävät jo maaliskuussa etsimässä mettä. Mantukimalaisten pesät sijaitsevat maakoloissa.

Kimalaislajeista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kimalaislajit muistuttavat kovasti toisiaan. Tästä on lisätietoa artikkelissa Kimalaiset.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sandhall, Åke: Ötökät : tunnistusopas, 445 lajia, s. 32. Suomen oloihin soveltaen suomentanut Jani Kaaro. Tammi, 1993. ISBN 951-31-0036-7.
  • Chinery, Michael: Euroopan hyönteisopas. Otava, 1994. ISBN 951-1-12880-9.
  • Halkka, Antti et al.: Kotimaan luonto-opas. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19804-8.
  • Pekkarinen, Antti: Metsiemme pikkueläimiä värikuvina. WSOY, 1996. ISBN 951-0-00282-8.
  • Laine, Lasse: Suomen luonto-opas. WSOY, 2000. ISBN 951-0-23942-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bombus lucorum IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. UPM Metsä: Metsiemme pistiäisiä Viitattu 23.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]