Makia
| Makia Clothing Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 2001 |
| Perustaja | Joni Malmi |
| Puheenjohtaja | Sebastian Koreneff[1] |
| Avainhenkilöt |
Totti Nyberg (luova ja kaupallinen johtaja) Jesse Hyväri (pääsuunnittelija) Mika Martikainen (operatiivinen johtaja) Joni Malmi (brand director) [2][3] |
| Kotipaikka | Helsinki[4] |
| Toimiala | vaatteiden vähittäiskauppa[1] |
| Liikevaihto |
 9,4 milj. € (2019)[1] |
| Tilikauden tulos |
 0,7 milj. € (2019)[1] |
| Kotisivu |
makia |
Makia Clothing Oy (lyhyemmin Makia) on suomalainen vuonna 2001 perustettu vaatealan yritys, joka toimii Helsingin Katajanokalla.[3][5][6] Vuonna 2015 yrityksen liikevaihto oli noin 3,3 miljoonaa euroa, ja sen vaatteita myytiin yli 300:ssa eri kivijalka- ja verkkokaupassa 26 maassa.[7]
Yritys on saanut julkisuutta urheilutapahtumien kautta. Se on tehnyt markkinointisopimuksen Kimi Räikkösen kanssa. Sotšin talviolympialaisissa Makia oli Zimbabwen yksijäsenisen joukkueen virallinen vaatettaja.[5]
Makia sai Vuoden suomalainen muotiteko -palkinnon vuonna 2011.[6] Yrityksen brändiä on pyritty kehittämään punavuorelaiseksi hakemalla vaatteisiin vaikutteita muun muassa Hietalahden telakan historiasta.[7]
Toukokuussa 2017 yritys avasi 150 neliömetrin myymälän Helsingin Lasipalatsiin.[8]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Makian perustaja Joni Malmi opiskeli Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa, voitti lukioaikana lumilautailussa junioreiden maailmanmestaruuden ja oli koulunsa ensimmäinen poikaoppilas, joka valitsi opinto-ohjelmaansa tekstiilityöt. Ylioppilaaksi päästyään hän ryhtyi laskemaan ammatikseen alan tuotteita markkinoivien yritysten rahoittamilla lautailuvideoilla, kunnes ryhtyi kehittelemään omaa vaatetusbrändiään.[9]
Ensimmäinen Makia-nimeä kantanut tuote oli vuonna 2001 esitelty t-paita. Vuonna 2004 esiteltiin Jesse Hyvärin suunnittelema mallisto, mutta markkinointitoimet jäivät vähiin. Vuonna 2006 Malmi ja Hyväri aloittivat vakavamman yritystoiminnan Punavuorenkadun kellaritilassa, kolmantena kumppaninaan myyntikokemusta tuonut Totti Nyberg.[9]
Makian alku oli riskipitoinen: mallisto oli jo valmiiksi tuotettuna varastossa ja sille oli tehty kallis tuoteluettelo, kun miehet alkoivat vasta myydä mallistoa kauppiaille. Kohderyhmä kuitenkin löytyi lautailumaailmasta ulos kasvaneista nuorista ammattilaisista. Makian kansainvälistymisen alkuun saamisessa apuun tuli nuori sijoittaja Sebastian Koreneff.[9]
Alkuun Makian tuotteet valmistettiin Suomessa ja tunnettiin korkeasta laadustaan, mutta tuotannon äkillinen siirto Kiinaan romahdutti tuotteiden laadun ja toimitusvarmuuden vuonna 2011. Seuraavana vuonna Makia teki 2,4 miljoonan euron liikevaihdolla 1,4 miljoonan euron tappion. Tuotantoa siirrettiin Kiinasta Turkkiin, jossa valmistetaan vuoden 2017 paikkeilla yli puolet yrityksen tuotannosta. Takit teetetään yhä Kiinassa ja kengät Portugalissa.[9]
Laatumielikuvan ohella Makian toimintaa vaikeuttivat epäonnistuneet yritykset päästä Yhdysvaltojen ja Australian markkinoille. Totti Nyberg oli välillä Burton-lumilautavalmistajan palveluksessa Itävallassa, mutta palasi Makian myyntijohtajaksi 2014 ja aloitti yrityksen kannattavuuden parantamisen. Lähes puolet mallistosta karsittiin pois ja monia myyntiedustajia eri maissa vaihdettiin. Jatkuvasti vaihtuvien mallistojen sijaan Makia alkoi panostaa pysyviin vakiotuotteisiin ja niiden korkeaan laatuun. Vuonna 2016 yhtiö kasvatti liikevaihtoaan yli 40 prosentilla 4,5 miljoonaan euroon ja oli selvästi voitollinen.[9]
Toukokuussa 2021 kerrottiin, että Makian, Finlaysonin ja Vallila Interiorin omistus keskitetään uuteen holdingyhtiöön nimeltä Manna & Co. Näiden lisäksi uusi yhtiö on ostanut 20 prosenttia Sasta-yhtiöstä, ja mukaan tulee myös Finlaysonin tytäryhtiö Reino & Aino. Kunkin yhtiön keskeiset osakkaat jatkavat emoyhtiön omistajina, ja järjestely toteutetaan osin osakevaihdolla.[10]
Manna & Co on jätti 6. lokakuuta 2023 Helsingin käräjaoikeuteen hakemuksen yrityssaneeraukseen. Samalla jätettiin myös sen tytäryhtiöiden Finlaysonin, Makian ja Vallilan hakemukset saneerausmenettelyyn.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Makia Clothing Oy – Finder finder.fi. Viitattu 16.8.2020.
- ↑ Yli 80 Makia-vaatebrändin nimikettä ottanut inspiraationsa muualta – Makian johto avaa suunsa plagiointisyytöksistä: "Nämä kohutapaukset eivät ole kopioita, vaan meidän versioitamme" mtvuutiset.fi. 10.10.2019. Viitattu 16.8.2020.
- ↑ a b Muoti kiinnostaa miehiä yhä enemmän, mutta bisnestä sillä on vaikea tehdä – Makian pomo: "Raha loppui ennen kuin hauska alkoi" yle.fi. 26.8.2019. Viitattu 16.8.2020.
- ↑ Makia Clothing Oy – Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 16.8.2020.
- ↑ a b Juvonen, Anna: Suomalainen Makia vaatettaa Zimbabwen Sotšissa 5.2.2014. Kauppalehti. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ a b Suomalainen muotiteko -palkinto Makia Clothingille 28.1.2011. Savon Sanomat. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ a b Niipola, Jani: Makia ponnistaa kansainväliseen kasvuun Helsingin Punavuoresta. Kauppalehti. 19.1.2016. Viitattu 19.1.2016.
- ↑ Stores – Makia Clothing makia.com. Viitattu 16.8.2020.
- ↑ a b c d e Heinonen, Jukka: "Emme ainoastaan toimittaneet myöhässä, vaan toimitimme myöhässä huonoa laatua" - Makia poltti miljoonia ennen käännettä, Talouselämä 19.3.2017.
- ↑ Santaharju, Teija: Finlayson, Vallila ja Makia kokoavat voimansa – design-alan tuorein nimi on Manna & Co yle.fi. 25.5.2021. Viitattu 25.5.2021.
- ↑ Finlayson, Vallila ja Makia emoyhtiöineen hakevat yrityssaneeraukseen – brändejä saatetaan myydä Ilta-Sanomat. 6.10.2023. Viitattu 10.10.2023.