Maiju Gebhard

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maiju Gebhard

Maiju Gebhard (15. syyskuuta 1896 Helsinki18. heinäkuuta 1986 Helsinki) tunnetaan ennen kaikkea Työtehoseurassa vuosina 19441945 keksimästään astiankuivauskaapista. Hänen isänsä oli professori Hannes Gebhard ja äitinsä talousneuvos, kansanedustaja Hedvig Gebhard.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gebhard valmistui kotitalousopettajaksi Ruotsissa vuonna 1919 ja työskenteli sen jälkeen opettajana Orimattilan kotitalousopistossa. Vuodet 19231943 hän työskenteli Pienviljelijäin Keskusliiton konsulenttina. Hän oli Työtehoseuran johtokunnan jäsenenä vuodesta 1937 ja siirtyikin johtamaan sen tutkimus-, koulutus- ja valistustoimintaa vuonna 1943. Tässä tehtävässä hän toimi aina eläkkeelle siirtymiseensä vuoteen 1964 asti.

Astiankuivauskaapin idean Gebhard sai Ruotsissa opiskellessaan. Siellä aiemmin tiskauksen yhteydessä astiat nostettiin pöydällä olevaan puiseen telineeseen ja sieltä edelleen kuivattiin ja nostettiin kaappiin. Gebhardin innovaatio oli kuivausritilöiden ja ovien asentaminen kaappiin. Tämä säästi huomattavasti perheenäitien työtä ja aikaa kun yksi turha työvaihe poistettiin. Astiankuivauskaappien teollisen valmistuksen aloitti Enso-Gutzeit Oy vuonna 1948. Vuonna 1954 kaapeissa alettiin käyttää muovipäällysteisiä teräslankahyllyjä.lähde?

Gebhard paneutui työssään erityisesti kotitalouksissa työskentelevien kotiäitien työn rationalisointiin, mutta koneiden kehittämisen lisäksi hän pyrki asenneilmapiirin muokkaamiseen kodeissa. Gebhard korosti työssään aina inhimillisyyttä ja erityisesti asioiden oikeaan arvojärjestykseen panemista.

Kirjallista tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pienviljelijäemännän kotitalousopas. Kotilieden kirjasto 26. WSOY 1930
  • Nyt on koivujen istutusaika. Porvoo 1932
  • Pienviljelijäemännän keittokirja ; kirj. Maiju Gebhard, Hilja Lahti. Kotilieden kirjasto 38. WSOY 1932, 2. painos 1937
  • Ravitsevaa ruokaa kotoisista tuotteista ; toim. Ella Kitunen, Maiju Gebhard, Katri Antila. Maatalousministeriö, Helsinki 1933
  • Linja-autossa : yksinäytöksinen näytelmä. Pellervo-seura, Helsinki 1937 (saanut 1 palkinnon Pellervoseuran näytelmäkilpailussa 1937)
  • Iloa illanviettoihin. Werner Söderström oy:n näytelmäsarja 160. WSOY 1940
  • "Miniän mainiota" ja 63 muuta hyvää perunasta ; kirj. Maiju Gebhard ja Aliisa Kattelus. Marttaliito, Helsinki 1940
  • Totta ja leikkiä : illanvietto-ohjelmaa. Werner Söderström oy:n näytelmäsarja 161. WSOY 1940
  • Pullot ja purnukat täyteen ; toim. Toini Syvälahti ja Maiju Gebhard. Marttaliitto, Helsinki 1941
  • Köydet kotoisista aineista ; kirj. Maiju Gebhard ja Annikki Reunanen. Kotitalouskeskus, Helsinki 1942
  • Miten nyt puhdasta? ; kirj. Maiju Gebhard ja Minna Koivisto. Kansanhuoltoministeriö, Helsinki 1942
  • Polttopuiden kuljetus kotitaloudessa. Työtehotietoa 3. Työtehoseura, Helsinki 1944
  • Veden kuljetus kevyeksi. Työtehotietoa 2. Työtehoseura, Helsinki 1944
  • Naisten pyhäpäivätyö suomalaisessa maanviljelijätaloudessa. Työtehoseura, Helsinki 1947
  • Tutkimuksia keittiön sisustuksesta työnsäästöä silmälläpitäen ; kirj. M. Gebhard ja Kirsti Kuusamo. Helsinki 1950
  • Vertailevia kokeita huoneiden siivouksesta pölynimurilla ; kirj.M. Gebhard ja A. Linkomies. Helsinki 1950
  • Ajankäyttö ostoksien suoritukseen kaupunkilaiskotitalouksissa. Helsinki 1951
  • Vaatteiden silitystyön rationalisoimisesta. Työtehoseura, Helsinki 1952
  • Naisten suorittamat koti- ja kotieläintalouden kuljetustyöt eräillä tiloilla ; kirj. Maiju Gebhard, Eeva Oittila. Työtehoseuran julkaisuja 96. Työtehoseura, Helsinki 1962

Sitaatteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Älä ole niin toivottoman vanhanaikainen!”
  • ”On parempi, jos on vähän pölyä huonekaluilla, kunhan ei ole pölyä sielussa!”
  • ”Hanki työtuoli, poista jalkahuoli!”
  • ”Opi hutiloimaan — joskus kun niin on tarvis! Tärkeintä kodissa ovat sen ihmiset.”[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”Suuret suomalaiset”, sivu 225. Otava, 2004
  2. Maiju Gebhard: Lopen uupuneelle perheenemännälle. Työtehotietoa-lehti 7–8/1947.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]