Maata etsimässä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maata etsimässä -kuunnelmasarjat on kirjoittanut James Follett BBC Radio 4:lle. Kuunnelmien alkuperäiset nimet ovat Earthsearch ja Earthsearch 2, ja ne lähetettiin ensimmäisen kerran tammikuussa 1981. Earthsearch on yksi tunnetuimmista Follettin kuunnelmista. Kuunnelmasarjan kolmatta osaa Earthsearch: Mindwarp, joka sijoittuu kronologisesti ennen ensimmäisen tapahtumia,[1] ei ole tehty suomeksi.

Kuunnelmat on suomentanut Ari Koskinen ja sen on ohjannut Rauni Ranta. Tehosteista on vastannut Åke Andersson, äänityksestä Asta Nieminen ja Raija Munck-Lagus. Yleisradio esitti sarjat yhden nimen alla radiossa viikoittain etenevänä kuunnelmana osa kerrallaan 1980-luvun alussa. Sarja on tullut uusintana 4. tammikuuta 2003 alkaen.

Sarja on kirjastoluetteloiden mukaan saatavana muutamissa kirjastoissa lainattavina äänikasetteina[2], mutta kaukolainapyyntöön vuonna 2006 saadun vastauksen mukaan kasetteja ei loppuunkulumisen vuoksi voi lainata. Yleisradion tallennepalvelu on vuonna 2004 julkaissut sarjan 9 ensimmäistä osaa CD-levyinä, jotka löytyvät ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista[3]. Joulukuussa 2019 sarjan kaikki jaksot tulivat kuunneltaviksi Yle Areenassa.[4]

Osan 1 juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Maan asukkaat huomaavat, että Aurinko on tullut epävakaaksi ja on muuttumassa novaksi. He rakentavat avaruustutkimusalus Haastajan, jonka tehtävänä on etsiä asuttavaksi kelpaavia planeettoja maailmankaikkeudesta. Alus on suunniteltu usean miehistösukupolven käyttöön. Toisen sukupolven 500 hengen suuruinen miehistö tuhoutuu suuressa meteoroidi-iskussa. Jäljelle jää kaksi poikaa, Telson ja Darv sekä kaksi tyttöä, Sharna ja Astra.

Neljä kolmannen miehistösukupolven jäsentä elivät lapsuutensa androidien hoivissa ja heitä opasti kaksi "ruumiitonta ääntä" Enkeli 1 ja Enkeli 2 (lyhennys sanoista EliNtoimintojen KEskuselimen LIsävalvoja). He eivät tienneet mitä Enkelit olivat mutta Darv epäili, että ne olivat tietokoneita.

Darv on oikeassa. Enkelit ovat tähtilaiva Haastajan ohjaustietokoneita. Suunnitteluvirheen takia niiden itsesäilytystoiminnot kehittyvät suuruudenhulluudeksi ja ne haluavat palata Maahan hallitakseen sitä. Enkelien ennusteen mukaan Maan sivilisaatio on romahtanut ja Maa on vasta nousemassa uuteen kukoistukseen. Ne suuntasivat Haastajan meteorien kulkureitille ja sammuttivat laivan meteoroidisuojakilvet. Enkelien epäonneksi ne aliarvioivat tulevan tuhon määrän, ei pelkästään tähtilaivalle vaan myös niille itselleen. Lopputuloksena Enkelit menettivät tuntemattoman määrän tärkeää tietoa maan luonnosta, avaruudesta ja ajasta.

Enkeleillä on myös ristiriitoja ihmismiehistön kanssa. Ne estävät ihmisten puberteetin kemikaaleilla pitääkseen heidät seksuaalisesti kehittymättöminä. Telson, nykyinen komentaja ja Sharna ovat nöyriä, mutta Darv on vahvaluonteinen ja riippumaton ja alkaa hallita Astraa. Kun Haastaja palaa takaisin kotiaurinkokuntaansa, miehistö ja Enkelit hämmästyvät huomatessaan, että Maa on kadonnut ja tilalla on Kuu.

Kuuhun jätetyn museon vartijalta selviää, että onkin kulunut miljoona vuotta ja maan asukkaat ovat sillä välin rakentaneet tekoauringon ja siirtäneet Maan muualle avaruuteen. Miehistö jää aurinkokuntaan jääneiden ihmisten vangiksi, löytää toisen Haastaja-aluksen ja jatkaa etsintää.

Lopulta miehistö löytää Paratiisi-nimisen planeetan. Se on maankaltainen, mutta Enkelit eivät halua, että miehistö jäisi asuttamaan planeettaa. Ne valehtelevat planeettajärjestelmän olevan täynnä vaarallista säteilyä ja liioittelevat planeetan vaaroja: sen navoille tulee niin paljon säteilyä, että säteily valaisee koko yötaivaan; sen lämpötila vaihtelee ajoittain niin, että maata peittää paksu jääkerros. Ne myös väittävät, että se on aivan erilainen kuin maa: sen akseli on vinossa, sillä on 365-päiväinen vuosi ja 70 % siitä on juomakelvotonta vettä - vain vähän juomakelpoista on pienissä joissa ja järvissä. Ne kieltäytyvät siirtymästä lähemmäksi planeettaa.

Darv ja Astra eivät kuitenkaan halua jättää syntyvää lastaan Enkelien vaikutuksen alle ja matkustavat sukkulalla planeetan pinnalle. Telson ja Sharna löytävät Enkelien ohjelmointikeskuksen ja pakottavat ne viemään heidät planeetalle. Haastaja lähtee ilman miehistöä etsimään Maata.

Maata etsimässä on sinänsä merkittävä tieteissarja ettei se pyri rikkomaan fysiikan lakeja; Valon nopeudella matkustamisen sijasta miehistön täytyy mennä hidastettuun horrokseen useita vuosia kestävien tähtienvälisten matkojen ajaksi.

Päähahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sivuhahmoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaksot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaksot 1-9: Maata etsimässä 1; jaksot 10-19 Maata etsimässä 2.

  1. Takaisin kotiin (Planetfall)
  2. Ensimmäisen jalanjäljen kaupunki (First footprint city)
  3. Punaisen planeetan hiekat (Sands of Kyros)
  4. Solaarinen keisarikunta (The solaric empire)
  5. Ajan lähteet (The pools of time)
  6. Tyhjyyden halki (Accross the abyss)
  7. Uutta verta (New blood / Marooned)
  8. Tähtijoukko Tersus (Star cluster - Tersus Nine)
  9. Tulo maahan (Earthfall)
  10. Paluu (Return)
  11. Tulva (Flood)
  12. Antautuminen (Surrender)
  13. Solaria (Solaria)
  14. Aurinkokuolo (Sundeath)
  15. Supermassa (Supermass)
  16. Kuoleman laiva (Deathship)
  17. Suuruudenhulluutta (Megalomania)
  18. Maa (Earth)
  19. Maan ääni (Earthvoice)

BBC:n esittämässä kuunnelmasarjassa on 20 jaksoa, suomenkielisessä jaksot "New blood" ja "Marooned" on yhdistetty. "Marooned"-jaksossa Haastaja on lähtenyt sisaraluksensa luota ja sukkulassa olevat yrittävät saavuttaa sen. Vaikeuksia aiheuttaa se, että kaikki laskelmat osoittavat hapen loppuvan paljon ennen sitä.

Sarjan "Maa"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjassa Haastajan palatessa aurinkokuntaan todetaan "Maan" olleen toinen planeetta auringosta. Kadonnut "Maa" ei ole kallistunut eikä sitä peitä vesi kuten Maata eikä sen kiertoaika tähden ympäri ole 365 päivää. Sillä ei myöskään ole Van Allenin vyöhykkeitä. Sarjan Tersus-tähtijoukossa oleva "Paratiisi" taas vastaa Maata.

Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Audio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.old-time.com/otrlogs2/es_.log.txt
  2. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&author=&title=maata+etsim%C3%A4ss%C3%A4&keyword=&ident=&mat_type=all&organization=flat&s1=ALL&dosearch=Hae
  3. http://www.helmet.fi/record=b1851395~S9*fin
  4. Maata etsimässä areena.yle.fi. Viitattu 25.12.2019.

Lisätietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]