Lyyli Jouskari
Lyyli Jouskari (19. maaliskuuta 1893 Porvoo – 25. heinäkuuta 1988 Hauho)[1] oli suomalainen kätilö ja kirjailija, joka toimi muun muassa kunnankätilönä Kainuussa, synnytyslaitoksen johtajana Porvoossa, Brasilian presidentinpalatsin palvelijana ja yhdysvaltalaismiljonäärin lastenhoitajana.[2]
Orpona varttunut Lyyli Jouskari työskenteli nuoruudessaan posliinitehtaassa ja kirjapainossa, kouluttautui sitten Helsingissä kätilöksi, työskenteli kunnankätilönä Kainuun Vuolijoella ja sitten Alva Forsiuksen perustaman Porvoon synnytyslaitoksen johtajana[3][4]. 1930-luvun taitteessa hän oli yksi suomalaisista, jotka lähtivät pastori Toivo Uusikallion mukana perustamaan Penedon suomalaissiirtokuntaa Brasilian Rio de Janeiron osavaltioon. Hän pettyi pian yhteisöön ja muutti maan pääkaupunkiin Rio de Janeiroon, jossa hän pääsi töihin presidentti Getúlio Vargasin palatsiin ja toimi tämän puolison henkilökohtaisena palvelijana ja sairaanhoitajana[2] vuodet 1932–1940[5]. Toisen maailmansodan jälkeen Jouskari asui joitakin vuosia Yhdysvalloissa ja työskenteli muun muassa sikäläisen diplomaattiperheen lastenhoitajana. Hän palasi Suomeen mutta lähti viideksi vuodeksi takaisin Brasiliaan[6].
Vuonna 1955 hän asettui lopullisesti Suomeen ja kirjoitti Brasilian-vuosistaan kirjan Heräävän jättiläisen maassa[7]. 1960-luvun loppupuolella hän julkaisi muistelmateoksen Missä Neitsytpolku loppuu ja asettui asumaan Viittakiven opiston liepeille Hauholle.[2] Hänen tekstejään on julkaistu myös teosofisessa Elonpyörä-lehdessä,[8] ja hän on suomentanut Rolf Telanon teoksen A Spacewoman Speaks nimellä Borealis : Tulemme avaruudesta (Interplanetistit ry, 1966).
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heräävän jättiläisen maassa, WSOY 1958.
- Missä Neitsytpolku loppuu, WSOY 1967.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lyyli Jouskari, hautakuva albumissa: Hauhon hautausmaa os. A1, A2 (vaatii kirjautumisen) suomenkirkkojajahautausmaita.fi. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ a b c Maunula, Jyrki: Lyylin pitkä päivämatka kävi murjuista palatseihin. Helsingin Sanomat, 5.4.1978, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Viheriävaara, Iina-Kaisa: Kun historia ja nykyaika yhdistyvät Itäväylä. 1.7.2022. Viitattu 30.5.2023.
- ↑ Tikka, Maija: Menneisyytensä kullakin. (Kirja-arvostelu.) Helsingin Sanomat, 4.11.1967, s. 17. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Kahdeksan vuotta Brasiliassa diktaattoripalatsin palveluksessa. Suomalaisnaisen mielenkiintoisia kokemuksia. Helsingin Sanomat, 5.6.1955, s. 11. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Brasiliasta Davisin keittiön kautta Suomeen ja takaisin. Helsingin Sanomat, 5.2.1950, s. 4. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Tiusanen, Timo: Jättiläinen Vargas. (Kirja-arvostelu.) Helsingin Sanomat, 19.10.1958, s. 17. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Artikkelit teosofia.net. Viitattu 30.5.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Reijonen, Tuuli: ”Porvoolainen Brasiliassa hovineitinä”, Suomen Kuvalehti 33/1935 s. 18–19. Näköislehti Kansalliskirjastossa.
- Jouskari, Lyyli: ”Brasilia tällä hetkellä”, Suomen Kuvalehti 27/1938 s. 12–13. Näköislehti Kansalliskirjastossa.