Luettelo Käsivarren erämaan autiotuvista
Luettelo Enontekiön Käsivarressa sijaitsevista autiotuvista.
Käsivarren erämaa-alueella on parisenkymmentä Metsähallituksen ylläpitämää autiotupaa.[1] Metsähallituksen tupia on myös muilla Käsivarren erämaa-alueilla sekä Mallassa.
Ailakkajärven autiotupa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ailakkajärven autiotupa sijaitsee Enontekiöllä Käsivarren erämaan välittömässä läheisyydessä. Nykyinen tupa on rakennettu vuonna 1990, mutta sitä ennen lähes samalla paikalla on ollut vanhempi rakennus, joka on purettu. Tupa näkyy kartoissa vuodesta 1983 lähtien.
Tuvassa on kuusi nukkumapaikkaa ja kamina lämmitystä varten. Ailakkajärven autiotuvan läheisyydessä on noin 900 metriin kohoava Ailakkavaara ja sen mahtava pahta näkyy tuvalle.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahperuksen autiomaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahperuksen autiomaja (tai Siktagurran autiomaja) sijaitsee Enontekiöllä Käsivarren erämaassa. Maja sijaitsee Siktagurrassa noin 30 kilometriä Kilpisjärveltä. Majan lähistöllä sijaitsevat Kuonjarjohkan autiotuvat ja Kaahperusvaarat.
Maja pystytettiin vuonna 1955 Haltin kävijöiden tukikohdaksi. Majan pystytti Suomen Matkailijayhdistys. Majassa ei ole tulisijaa eikä ovea, joten se on melko vaatimaton tuulensuojaksi tarkoitettu rakennelma. Nykyisin maja on melko huonossa kunnossa, eikä sen kunnostuksesta ole tietoa. Osa retkeilyväestä haluaa remontoida majan historiallisena kohteena, muistona siitä, kun retkeily Haltille alkoi kehittyä. Osa retkeilijöistä taas haluaisi purkaa majan. Metsähallitus on suunnitellut majan purkamista ja kuljettamista pois erämaasta.
Majan valmisti Helsingissä myyrä- ja sopulitutkija Asko Kaikusalon eno, puuseppä Veini Laine. Maja kuljetettiin osina Kilpisjärvelle, josta Kilpisjärveläinen eräopas Yrjö Metsälä kuljetti sen Siktagurraan hiihtäen yhdessä kymmenen Kilpisjärven hotellin naistyöntekijän kanssa.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuonjarjohkan autiotuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuonjarjohkan autiotuvat sijaitsevat Enontekiön yliperällä Kilpisjärven kylästä koilliseen Kuonjarjohkan rannalla. Tuvat ovat Metsähallituksen huoltamia. Uusi tupa on rakennettu vuonna 2000 ja vanha vuonna 1969. Vanha tupa purettu vaikka aluksi se oli tarkoitus peruskorjata ja siirtää Riimmajärvelle.
Uudessa tuvassa on sekä autiotupa että varaustupa. Autiotupaan mahtuu majoittumaan 10 henkilöä ja varaustupaan 12 henkilöä. Tuvissa on kaminat ja uudemmassa myös kaasuliedet.
Termisjärven autiotupa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Termisjärven autiotupa sijaitsee Enontekiöllä Käsivarren erämaassa. Se on metsähallituksen hoidossa oleva ns. standarditupa, jossa on autiotupa ja varaustupa samassa.
Termisjärven autiotupa sijaitsee Termisjärven pohjoisrannalla Salmikurun kohdalla. Vastarannalla on yli tuhanteen metriin kohoava Termisvaara ja sen jykevä, lähes pystysuora pahta. Talvella tuvan kautta kulkee Kilpisjärvelle kulkeva kelkkareitti.
Termisjärven autiotupaan mahtuu kahdeksan henkilöä ja varaustupaan 10 henkilöä. Varustuksena on laverit ja kamiina.
Perimätiedon mukaan tupa on ollut joskus toisin päin, tuvan ovi on osoittanut kohti Salmikurua. Tupa on käännetty todennäköisesti siksi, että talvella Salmikurusta päin on tuuli kuljettanut oven eteen liikaa lunta.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Termisjärven autiotuvan sijainti Kansalaisen Karttapaikka -palvelussa
- Termisjärven autiotuvan esittely luontoon.fi -palvelussa (Arkistoitu – Internet Archive)
Urtashotelli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urtashotelli on yksi Enontekiön legendaarisimmista autiotuvista. Toisin kuin monet autiotuvat, se ei ole Metsähallituksen ylläpitämä. Sen omistaa Urho Viik -niminen yksityishenkilö, mökki on lautarakenteinen ja rakennettu vuonna 1959. Mökissä on kamiina. Tupa on melko pieni ja sinne mahtuu hyvin nukkumaan vain kolme henkilöä. Eteisessä on lisävuoteena kerrossänky kahdelle.
Urtashotelli sijaitsee Kilpisjärveltä koilliseen Riimmajärven pohjoisrannalla. Tupa on sidottu vaijereilla maahan kiinni, jotta tuuli ja lumi eivät siirtäisi sitä. Urtashotellin kohdalla on yksi Suomen suurimmista korkeuseroista Riimmajärven ja pohjoisen rinteenhuipun, Govddosgáisin välillä, yli 560 metriä 2,5 kilometrin matkalla.
Vaikka Yliperällä on lukuisia autiotupia, on Urtashotelli monien vaeltajien erityisessä suosiossa sen omaleimaisen tunnelman vuoksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Giehtaruohttasa bálvalusat Metsähallitus.