Käsivarren erämaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Käsivarren erämaa-alue
Käsivarren erämaa-alueen tunnus.png

Käsivarren erämaa-alueen tunnus

Sijainti
Pinta-ala
2 206 km²
Hallinto
Perustettu
1991
Kävijämäärä
86 200[1] (2018)
Hallinto
Erämaan sijainti.
Näkymä Termisvaaralta Käsivarren erämaassa.

Käsivarren erämaa-alue perustettiin vuoden 1991 erämaalailla samoin kuin 11 muutakin Lapin erämaa-aluetta. Käsivarren erämaa sijaitsee Enontekiön alueella Käsivarren pohjoisosassa. Pinta-alaltaan se on 2 206 km². Käsivarren erämaa-alue on poronhoitoaluetta.

Käsivarren erämaa-alueella sijaitsevat Saanaa lukuun ottamatta kaikki Suomen yli tuhat metriä korkeat tunturit. Alueella ei ole teitä. Siellä on yksi ympärivuotinen asutus, Raittijärven kylä.[2]

Retkeilijöille alueella on merkitty yhteispohjoismainen Kalottireitti. Alueella on runsaasti autiotupia.

Erämaa-alueella sijaitsee Suomen korkein kohta, 1 324 metriä merenpintaa ylemmäksi yltävä Halti-tunturi. Tunturi nousee Norjan puolella vieläkin korkeammalle, 1 365 metriin.

Käsivarren erämaan autiotuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsivarren erämaan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat seuraavat Metsähallituksen huoltamat autiotuvat:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Käyntimäärät kansallispuistoittain 2018 12.2.2019. Metsähallitus. Viitattu 24.3.2019.
  2. Halti - Kilpisjärvi Ulkoilukartta 1:50 000, Karttakeskus 2008, ISBN 978-951-593-245-7

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]