Tulisija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Takkatuli.
Kaaviokuva takan virtauksista.
A. Kylmä ilma tulee sisään.
B. Lämmennyt ilma poistuu.
C. Savu poistuu.

Tulisija on puun polttoon tarkoitettu rakennelma, jota käytetään yleensä ruuanvalmistukseen tai lämmitykseen.[1] Suomen lainsäädännössä tulisija on määritelty rakennukseen kuuluvaksi laitteeksi, jossa poltetaan kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia aineita.[2]

Nimityksen taustalla on sana sija, joka tarkoittaa paikkaa tai tilaa.[3]

Raskaammat tulisijat luovuttavat lämpöä kauemmin ja tasaisemmin, mutta liian suuri uuni lämmittää tiloja usein liian kuumiksi[4]. Tulisijat jaetaan nopeasti, hitaasti ja erittäin hitaasti lämpöä luovuttaviin. Nopeasti lämpöä luovuttava tulisija luovuttaa suurimman osan polttoaineen lämmöstä muutaman ensimmäisen käyttötunnin aikana. Hitaasti lämpöä luovuttavinen tulisijojen määritelma on 4 h < aika 50 % huipusta < 15 tuntia ja erittäin hitaasti luovuttavien aika 50 % huipusta •15 h. Tulisijan kokonaishyötysuhteen laskennassa huomoidaan sekä palamisen häviöt että lämmönluovutukseen liittyvät lämpöhäviöt. Varaavan tulisijan kokonaishyötysuhteen oletusarvona käytetään D5/2012:ssä 60 prosentin arvoa. Jos tulisijan CE-merkinnän mukainen hyötysuhde on korkeampi kuin 75 prosenttia, voidaan energialukulaskelmissa käyttää parempaa kokonaishyötysuhdetta kuin 60 prosenttia.[5]

Nopean tulisijan eli kamiinan nettolämmöntuotto on vain vajaa kolmannes erittäin hitaan ja hitaan tulisijan nettolämmöntuotoista i lämmönluovutuksen hyötysuhteen ollessa noin 90 %. Mitä hitaampi tulisija on, sitä harvemmin sitä tarvitsee lämmittää ja sitä suurempi on polttokertaa kohti oleva panoskoko. Nopeammissa tulisijoissa on poltettava useampia pesällisiä peräkkäin. Hitaita tulisijoja voidaan hyödyntää myös pidemmän aikaa lämmityskaudella, kun kyseessä ovat hyvin eristetut rakennukset. Tämä johtuu siitä, että nopeat tulisijat kuumentavat tiloja liikaa, jos ulkoilman lämpötila ei ole kovin matala. Laskelmat perustuvat oletukseen, että suuri osa ison omakotitalon huonealasta lämmitetään yhdellä uunilla.[6]

Vanhoissa paljon vähemmän energiatehokkaissa rakennuksissa tulisijojen tuottopotentiaali on huomattavasti suurempi ja tarvittava puumäärä myös suurempi. Lämmityskertojen määrä ei kuitenkaan pienene samassa suhteessa kuin tulisijojen tuotto, koska panoskoot pienenevät samalla. Tulisijalämmitys kasvattaa huoneen yläosan lämpötilaa lisäten huoneen yläosan rakenteiden ja poistoilman lämpöhäviöitä.[7]

Tyypillisiä pientulisijoja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.