Ludger Stühlmeyer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ludger Stühlmeyer

Ludger Stühlmeyer (* 3. lokakuuta 1961 Mellessä) on saksalainen kanttori, musiikkitieteilijä, dosentti ja säveltäjä.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ludger Stühlmeyer on kotoisin muusikkoperheestä. Hän sai varhain musiikkikokemuksia isänsä kanttorinpaikassa katolisessa St. Matthäus-kaupunkikirkossa Mellessä. Stühlmeyer sai ensimmäisen musiikkiopetuksensa pianistilta ja säveltäjältä musiikkijohtaja Karl-Heinz Schäferiltä sekä kirkkomusiikkijohtajalta Karl-Heinz Höneltä Osnabrückin konservatoriossa. Ylioppilastutkinnon jälkeen Mellen lukiossa hän opiskeli kirkkomusiikkia, vanhaa musiikkia, urkuja ja laulua Bremenin taidekorkeakoulussa.

Hän opiskeli säveltämistä Helge Jungin, Günther Kretzschmarin ja Karlheinz Stockhausenin johdolla ja Gregorianista semiologiaa Luigi Agustonin, Godehard Joppichin ja Johannes Berchmans Göschlin opastuksella. Stühlmeyer sai Osnabrückin hiippakunnan stipendin.

Hän opiskeli Westfaalenin Wilhelm-yliopistossa Münsterissä musiikkitieteitä, filosofiaa ja teologiaa. Hän väitteli tohtoriksi filosofisessa tiedekunnassa. Friedrich-Baur-säätiö, Oberfrankensäätiö ja Wolfgang-Siegel-säätiö tukivat hänen opintojaan.

1980 hän tuli St.-Petrus-kirkon kanttoriksi Gesmoldissa, 1986 St.-Marien-kirkon kanttoriksi Bremenissä ja 1988 piirikanttoriksi Münsterin hiippakunnassa. Vuodesta 1994 saakka hän on Hofin kaupunginkanttori ja Hochfrankenin dekanaattikanttori sekä Bambergin arkkihiippakunnan dosentti ja kirkkomusiikkivirkailija. Stühlmeyer on kansainvälisen Valentin-Rathgeber-seuran jäsen.[1]

Hän on naimisissa musiikkitieteilijän ja teologin Barbara Stühlmeyerin kanssa ja Lea Stühlmeyerin isä. Hänen veljensä on pastoraaliteologi ja pappi Thomas Stühlmeyer. Hänen isoisänsä Heinrich Stühlmeyer, „Kansallissosialismin vastarinnan kannattajasankari“,[2] joka kirkon ja natsiajan vainottujen tukemisen takia vietiin 1940 Emslandin keskitysleiriin, oli 47 vuotta Gesmoldin St.-Petrus-kirkon tehtävissä. Ludger Stühlmeyer seurasi häntä tähän virkaan. Sen myötä hänestä tuli St.-Petrusin kanttorinpaikan johtaja joka vastasi urkukonserteista, kantaattiesityksistä ja kamarimusiikista.[3]

Ludger Stühlmeyer vaikutti sielunhoitopiirimuusikkona itäisessä Münsterlandissa tämän uuden musikaalisen ammattikuvan kehityksessä Münsterin hiippakunnassa. Siihen kuului itäisen Münsterin hiippakunnan monipuolinen kuorotyö, kuukausittain järjestetyt konsertit sekä paikalliset kirkkomuusikkipäivät.[4]

Ludger Stühlmeyer 2011

Hänen toimensa alussa Hofissa hän seurasi Bonnin urunrakentajafirman Klaisin suorittamaa kaupunginkirkko St.-Marienin Steinmeyer-urkujen entisöintiä. Vuonna 1995 Stühlmeyer perusti konserttisarjan „Musiikkia St.-Marien-Kaupunginkirkossa“ jonka yhteydessä esitetään säännöllisesti kantaesityksinä aikalaisten teoksia. Musiikkitieteilijä Klaus Beckmannin kanssa hän esitti yhdeksän iltamusiikin sarjassa Dietrich Buxtehuden koko urkuteoksen. Stühlmeyerin perustamaan Capella Mariana-kamarikuoroon kuuluu ammattimuusikkoja ja kunnianhimoisia maallikkoja kahdeksasta kansakunnasta.

Toukokuussa 2003 hän otti Bambergin hiippakunnan musiikkijohtajalta julkaisusarjan „Kirkkomusiikki Bambergin arkihiippakunnassa“ johdon, jota hän jatkoi heinäkuuhun 2010 saakka. Saksan Yleinen Cäcilien-yhdistys nimitti hänet musiikkijohtajaksi erikoisten taiteellisten ja pedagogisten aikaansaannosten ansiosta.

Stühlmeyer säveltää teoksia kuorolle, kamarimusiikille, pianolle ja uruille. Hän haluaa sävellystekniikallaan tehdä kuuloelämyksen yhdistäväksi meediumiksi. Hänen tavoitteensa on näyttää olennainen näennäisesti yksinkertaisena. Hänen liturginen musiikkinsa on innoittunut katolisen kirkon jumalanpalvelusmuodoista ja gregoriaanisen kooraalin sana-ääni-suhteesta. Hän toteuttaa sävellystyössään II. vatikaanisessa kirkolliskokouksessa ankkuroidun liturgisen musiikin ymmärryksen sisäisimpänä ja bis orat qui cantat–in (joka laulaa rukoilee kaksinkertaisesti) mielessä voimakkaan uskon täytäntöön panona.[5]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Die Rolle der Musik in der religiösen Entwicklung der Menschheit unter besonderer Berücksichtigung des Juden- und Christentums. Bremen 1986.
  • Stationen der Kirchenmusik im Erzbistum Bamberg. Bamberg 2007.[6]
  • Curia sonans. Die Musikgeschichte der Stadt Hof. Eine Studie zur Kultur Oberfrankens. Von der Gründung des Bistums Bamberg bis zur Gegenwart. Bayerische Verlagsanstalt, Heinrichs-Kustannusliike Bamberg 2010, ISBN 978-3-89889-155-4.
  • Das Leben singen. Christliche Lieder und ihr Ursprung. Kustannusliike DeBehr Radeberg 2011, ISBN 978-3-939241-24-9.
  • Bernhard Lichtenberg. Ich werde meinem Gewissen folgen. Topos plus Kustannusliikeyhteisö Kevelaer 2013, ISBN 978-3-836708-35-7.
  • Johann Valentin Rathgeber. Leben und Werk. Kustannusliike Sankt Michaelsbund, München 2016, ISBN 978-3-943135-78-7.

Musiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Abendsegen. Vuoksi kuoro (SATB). Vuoksi arkkipiispa Karl Braun.
  • Atem Gottes hauch mich an. Teksti: Dorothee Sölle. Vuoksi altto-soolo ja urut. Tutzing-Akatemian ystävyyspiirin tilaustyö. Ensi-ilta huhtikuu 2013.
  • Atme in mir. Vuoksi sopraano-soolo ja urut, Teksti: Augustinus von Hippo. Stiftsbibliothek Sankt Gallen. Ensi-ilta huhtikuu 2002.[7]
  • Ave Maria. Vuoksi sopraano-soolo ja urut. Ensi-ilta toukokuu 2016 Michéle Rödel.[8] Sonat-Verlag Kleinmachnow 2016, ISMN 979-0-50254-085-2.
  • Choralfantasie Es ist ein Ros entsprungen. Vuoksi sopraano-soolo ja urut. 2018. Vuoksi Aki Yamamura.
  • Den Erde, Meer und Firmamant. Vuoksi kuoro (SSATB) ja urut. Vuoksi arkkipiispa Karl Braun.
  • Die Legende von den drei weisen Königen. Teksti: Rolf Krenzer. Ensi-ilta 1999, ZDF. Heinrichsblatt Nr. 1, Bamberg 2011, kylki 13. Das Leben singen. Kustannusliike DeBehr Radeberg 2011, ISBN 978-3-939241-24-9, kylki 33.
  • Drei Könge führte Gottes Hand. Vuoksi sopraano-soolo ja urut, Teksti: Friedrich Spee. Ensi-ilta 6. tammikuu 2019.
  • Gerechter unter den Völkern. Vesper zu Ehren des seligen Bernhard Lichtenberg. Mit einer Biografie und Zitaten. Geleitwort von Nuntius Eterovic. Verlag Sankt Michaelsbund, München 2017, ISBN 978-3-943135-90-9.[9]
  • Hymn. Motetti vuoksi kuoro (SSAATTBB). Teksti: Edgar Allan Poe. 2017. Vuoksi Matthias Grünert, Frauenkirche (Dresden).
  • In dulci jubilo. Aus-Flüge für Querflöte solo. Anja Weinberger tilaussävellys. Ensi-ilta joulukuu 2015, Augustinerkirche (Würzburg). Sonat-Kustannusliike Kleinmachnov 2015, ISMN 979-0-50254-034-0.
  • Johannes-Passion. Vuoksi kuoro (SATB) ja soolo (SATB). Ensi-ilta huhtikuu 2014. Berliner Chormusik-Kustannusliike, Berlin 2014, ISMN 979-0-50235-210-3.
  • Klangrede – Sonnengesang des Franziskus. Teksti: Franz von Assisi. Vuoksi kuoro ja urut. Suae Sanctitati Papae Francisci dedicat. Ensi-ilta lokakuu 2015.[10]
  • Kreuzigen. Teksti: Dorothee Sölle. Vuoksi altto-soolo ja urut. Ensi-ilta maaliskuu 2017.
  • Quatre pièces pour Orgue (vuoksi urut): Prélude romantique, Caprice expressionique, Hymne impressionique, Fugue baroque. Ensi-ilta 2006. Edition Musica Rinata, Berlin 2013, ISMN 979-0-50235-058-1.
  • With hearts reneved. Teksti: Jack May. Motet for choir SATB, violino and Organ. Dedicatet to the Westminster Cathedral choir of London, helmikuu 2017.
  • Zum Engel der letzten Stunde. Teksti: Jean Paul (Das Leben des Quintus Fixlein). Vuoksi altto-soolo, viulu ja urut. Hofin kaupungin tilaussäve llys Jean Paulin 250. syntymäpäivän kunniaksi. Ensi-ilta syyskuu 2013.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valentin-Rathgeber-Gesellschaft website
  2. Liittopresidentti Johannes Rau, Berlin 2001.
  3. Die Macht der leisen Töne oder: Ein stiller Held aus Gesmold. Gesmoldin kotiseutuyhdistys, numero 134, 2010.
  4. Ein Hofer Königspaar. Rondeau Produktion Leipzig 2012, booklet.
  5. Ein Hofer Königspaar. Rondeau Produktion Leipzig 2012, booklet.
  6. Erzbistum Bamberg website.
  7. Augustinus: Afrikanitaet Universalitaet, Stiftsbibliothek St. Gallen. Spolia, Journal of mediaval studies.
  8. Website by Michéle Rödel, Repertoire
  9. Lichtenberg-Vesper
  10. Klangräume für sakrale Musik unserer Tage schaffen. Die Tagespost, Würzburg 2015.
  11. Jean-Paul-Jubiläum Bayerischer Rundfunk website

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dorothea Weiler, Den Glauben der Gemeinde in Musik umsetzen (muotokuva). Heinrichsblatt, Katholische Kirchenzeitung des Erzbistums Bamberg, Heinrichs-Kustannusliike Bamberg 1997.
  • Gert Böhm, Prägende Jahre zwischen Oper, Schiffshupen und Benediktinern (muotokuva). Frankenpost, Hof 2005.
  • Lukas Spranger, Musik in Hof – eine Erfolgsgeschichte. Das gab es noch nie: Kantor Ludger Stühlmeyer erzählt die vollständige Musikgeschichte der Stadt. Frankenpost, Hof 2010.
  • Beate Franck, Musiker für den Wohlklang des Gotteslobes. Frankenpost, Hof 2011.
  • Christoph Plass, Stühlmeyer wird Musikdirektor. Frankenpost, Hof 2013.
  • Andreas Kuschbert, Großer Einsatz für neue Musik. Heinrichsblatt, Katholische Kirchenzeitung des Erzbistums Bamberg. Heinrichs-Kustannusliike Bamberg 2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ludger Stühlmeyer.