Lemkot

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lemkot
Merkittävät asuinalueet
 Puola
Vähä-Puolan voivodikunta
Ala-Karpatian voivodikunta
 Slovakia
Prešovin alue
Kielet ruteeni

Lemkot ovat ruteeneihin kuuluva etninen ryhmä osissa Puolaa ja Slovakiaa. Ruteeneista heidän alueensa ovat läntisimpiä.

Asuinalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemkokirkko Komańczan kylässä.

Lemkot asuvat suurin piirtein kolmion muotoisella alueella Puolan ja Slovakian rajalla puolalaisten ja slovakkien asuttamien alueiden välissä. Kolmion pohja on Osława- ja Laborecjoilla ja sen kärki ulottuu Popradjoelle Puolassa. Alueella on pituutta länsi-itäsuunnassa noin 150 kilometriä ja pohjois-eteläsuunnassa noin 60 kilometriä. Puolassa alue käsittää Vähä-Puolan voivodikunnan kaakkoisnurkan ja Ala-Karpatian voivodikunnan eteläosan. Slovakiassa siihen kuuluu Bardejovin, Humennén, Medzilaborcen, Stará Ľubovňan, Stropkovin ja Svidníkin piirien pohjoisosat. Historiallisesti alueen pohjoisraja puolalaisten kanssa on ollut paljon tarkempi kuin etelässä slovakkien kanssa.[1]

Puolassa vuonna 2011 lemkoksi ilmoitti etnisen taustansa yhteensä noin 11 000 henkilöä.[2] Slovakiassa vuonna 2018 yhteensä 30 153 henkilöä ilmoitti etniseksi taustakseen ruteenin.[3] Lemkojen perinteisen asuinalueen ulkopuolella heitä on Ukrainassa, jonne heitä asettui toisen maailmansodan jälkeen esimerkiksi Ternopilin, Lvivin ja Donbassin alueille. Yhdysvalloissa ja Kanadassa on ehkä noin 100 000–150 000 lemkosiirtolaisista polveutuvaa henkilöä.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemkoja piirrustuksessa vuodelta 1878.

Sanalla lemko ei ole varsinaista merkitystä itsessään. Se on johdettu lemkojen murteen sanasta lem, joka taroittaa vapaasti kääntäen ”vain”. Lemkoihin se on liitetty lähinnä siksi, että heidän naapureinaan asuvat etniset ryhmät eivät käyttäneet sanaa omassa kielessään ja siitä tuli näin erityisesti heihin liitetty piirre. Lemkojen oma nimitys itselleen oli pitkään rusnak, jota käytetään edelleen Karpaattien eteläpuolella. Pohjoispuolella nimitys lemko tuli laajaan käyttöön 1900-luvun alkuun menneessä. Ensimmäinen viitaus nimeen historiallisissa lähteissä on vuodelta 1820.[1]

Lemkojen etninen historia on aiheena kiistelty. Heidät on esitetty eri lähteissä alueen alkuperäisistä asukkaista polveutuvana kansana, tai toisien mukaan he ovat alkaneet asuttaa aluetta Karpaateilla vasta 1300- ja 1500-lukujen välillä. Tuona aikana alueelle muutti paimentolaisuutta harjoittaneita vlaakeja, jotka mahdollisesti sulautuivat sittemmin ruteeneihin. Koko heidän asuttamansa alue kuului ennen ensimmäistä maailmansotaa Itävalta-Unkariin. Etenkin 1870-luvulta eteenpäin suuria määriä lemkoja muutti ulkomaille, kuten Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Brasiliaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettiin kaksi lyhytikäiseksi jäänyttä lemkojen tasavaltaa, kylien nimien mukaan tunnetuksi tulleet Florynkan ja Komańczan tasavallat.[1]

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana lemkot asuttivat noin 180 kylää Puolassa. Vuonna 1931 lemkoja ja muita ruteeneja oli yhteensä 130 000. Slovakiassa heidän kyliään oli vuorilla 269 ja niistä etelään ja lounaaseen 149. Slovakiassa 54 kylää oli seka-asutettuja slovakkien kanssa slovakkivähemmistöllä ja 7 slovakkienemmistöllä. Vuonna 1930 lemkoja oli Itä-Slovakiassa noin 85 000. Todennäköisesti tuhannet muut olivat ilmoittaneet tilastoissa olevansa ”tšekkoslovakkeja”. Uskonnoltaan suuri valtaosa oli molemmissa maissa kreikkalaiskatolilaisia. Slovakiassa noin 15 % ja Puolassa 9 % oli ortodokseja.[1]

Toisen maailmansodan jälkimainingeissa vuosien 1945 ja 1947 välillä monet lemkot Karpaattien pohjoisrinteillä pakkosiirrettiin Neuvostoliiton hallitsemaan Ukrainaan, sekä Puolan sodan jälkeen Saksasta itseensä liittämiin osiin etenkin Sleesiassa. Lisäksi noin 8 500 henkilä lähti Slovakian pohjoisosista vapaaehtoisesti Ukrainaan. Monet Slovakiasta lähtöisin olleet lemkot palasivat alkuperäiselle kotiseudulleen vuoden 1956 jälkeen. Puolassa noin 10 % länteen siirretyistä lemkoista palasi kotiseudulleen Puolassa. Maailansodan jälkeen monet vielä jäljellä olevat lemkot alkoivat sulautua puolalaisiin ja slovakkeihin.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanjuhlan esiintyjiä Puolassa.

Lemkojen perinteinen elinkeino oli maanviljely, mutta myös vuohien, lampaiden ja karjan kasvatus. Yhteiskäytössä olleita laitumia kutsuttiin nimellä toloka. Suosittuja viljelykasveja olivat ohra, peruna, kaali, kyssäkaali, pavut ja pellava. Olosuhteet heidän asuttamallaan vuorialueella ovat suhteellisen karut ja maatalous pysyi pienimuotoisena. Metsistä on saatu keräilemällä esimerkiksi marjoja ja sieniä. Eri kylissä valmistettiin myös käsitöitä. Aikanaan monet työskentelivät kausityöläisinä etenkin Unkarin tasangon alueella.[1]

Slovakit ja puolalaiset ovat jättäneet voimakkaita vaikutteita lemkojen kulttuuriin. Toisaalta lemkojen kulttuuri sisältää arkaaisia piirteitä, jotka ovat kadonneet slovakkien ja puolalaisten keskuudesta. Tärkeä lemkojen omaa identiteettiä muodostanut piirre oli heidän oma kielensä. Muista kansoista heitä erotti myös heidän kansallispukunsa. Lemkojen kansanperinteessä on vaikutteita niin pakanallisuudesta, kuin idän ja lännen kirkkokunnistakin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Paul Robert Magocsi ja Ivan Pop: Encyclopedia of Rusyn history and culture, s. 290-294. uudistettu painos. University of Toronto Press, 2005. ISBN 0-8020-3566-3. (englanniksi)
  2. Przynależność narodowo - etniczna ludności Główny Urząd Statystyczny. Viitattu 9.2.2021. (puolaksi)
  3. International Human Rights Instruments - Slovakia YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimisto. Viitattu 9.2.2021. (englanniksi)
  4. Volodymyr Kubijovyč: Lemkos Internet Encyclopedia of Ukraine. Canadian Institute of Ukrainian Studies. Viitattu 9.2.2021. (englanniksi)