Leitha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leitha
Leitha Keinwokersdorfissa Ala-Itävallassa.
Leitha Keinwokersdorfissa Ala-Itävallassa.
Alkulähde Lanzenkirchen, Itävalta
Laskupaikka Tonava lähellä Mosonmagyaróvária Unkarissa
Maat Itävalta, Unkari
Pituus 121 km
Valuma-alue 2138 km²

Leitha (unk. Lajta tai Lajtha) on joki eteläisessä Keski-Euroopassa. Se on Tonavan sivujoki ja pituudeltaan 121 kilometriä (168,5 km jos mukaan lasketaan sen lähdejoki Schwarza). Sen valuma-alue on 2138 km2.[1]

Kyltti Leithan alkulähteillä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leitha saa alkunsa Ala-Itävallassa Lanzenkirchenin kaupungin luona, missä pohjoisilta Kalkki-Alpeilta virtaavat purot ja pikkujoet, tärkeimpinä Schwarza ja Pitten, yhtyvät. Se on osan matkaa Ala-Itävallan ja Burgenlandin rajajokena. Joenvarren kaupungeista tärkeimpiä ovat Wiener Neustadt, Bruck an der Leitha ja Mosonmagyaróvár.

Suuri osa Leithan vedestä ohjataan Wiener Neustadtin kanavaan, Wienin juomavedenottamoihin ja lukuisiin pienempiin kastelukanaviin ja vesivoimaloihin. Tämän takia pitkät osuudet Leithan uomasta ovat kuivia tai lähes kuivia, paitsi milloin virtaama yläjuoksulla on poikkeuksellisen suuri.

Leithan kuivaa uomaa Bad Erlachin lähellä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen maininta Leithasta on Lithahan nimellä Itä-Frankian hallitsijan Ludvig Saksalaisen vuonna 833 antamassa lainhuudossa.[2] Muinaisyläsaksalainen nimi lît tarkoittaa luultavasti "mutaa".

Unkarilaisten valloitettua Karpaattien altaan 800-luvun lopulla, he jatkoivat hyökkäilyä frankkien maille, kunnes Otto Suuri kukisti heidät Lechfeldin taistelussa. Leithasta tuli Itävallan markin ja unkarilaisten asuttaman Pannonian rajajoki, ja se jäi lähes tuhanneksi vuodeksi Unkarin ja Itävallan rajaksi. Itävalta-Unkarin kompromississa 1867, joka korvasi Habsburgien keisarikunnan Itävalta-Unkarilla, valtakunta jaettiin epävirallisesti Cisleithaniaan ("Leithan tämänpuoliset maat") ja Transleithaniaan ("Leithan takaiset maat"). Leitha ei kuitenkaan muodostanut koko rajaa Itävallan ja Unkarin välillä.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Trianonin rauha v. 1920 määräsi Lajtabánságin (Leithan baanaati) alueen Itävallalle, jolloin siitä muodostettiin Burgenlandin osavaltio, ja joesta tuli Itävallan sisäinen osavaltioraja.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Flächenverzeichnis der Flussgebiete: Leitha-, Rabnitz- und Raabgebiet Beiträge zur Hydrografie Österreichs Heft 63. joulukuu 2014. Viitattu 30.6.2022. (saksaksi)
  2. Franz-Reiner Erkens: Ludwigs des Frommen Urkunde vom 28. Juni 823 für Passau (BM2 778). Deutsches Archiv für Erforschung des Mittelalters, , 1986. vsk, nro 42, s. 87. Artikkelin verkkoversio. (saksaksi)
  3. ”Burgenland”, Otavan iso Fokus, 1. osa (A–El), s. 432. Otava, 1973. ISBN 951-1-00273-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]