Lauri Kärkkäinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lauri Olavi Kärkkäinen (10. elokuuta 1851 Kiuruvesi25. joulukuuta 1922 Iisalmi) oli suomalainen Pohjois-Savossa vaikuttanut kauppaneuvos, kauppias ja laivanvarustaja.[1]

Kiuruveden Hautajärvellä syntyneen Lauri Kärkkäisen vanhemmat olivat talollinen Lauri Kärkkäinen ja Vilhelmiina Juntunen. Hän meni 11-vuotiaana iisalmelaisen kauppiaan Joachim Putkosen palvelukseen ja oli aluksi juoksupoikana Putkosen Kiuruveden sivuliikkeessä ja sitten työssä Iisalmen kauppalassa sijainneessa päämyymälässä. Kärkkäinen kävi 1863 jonkin aikaa Kuopion alkeiskoulua mutta joutui jättämään koulun kesken.[1]

Vuonna 1879 Kärkkäinen tuli Putkosen rinnalle tämän konkurssipesän selvittäjäksi ja velkojien vaatimuksesta hänet asetettiin liikkeen johtoon. Putkosen kuoltua 1882 liikkeen toiminta jatkui Putkosen lesken Fredrika Putkosen nimissä (toiminimi Joachim Putkosen leski) mutta Lauri Kärkkäinen oli liikkeen tosiasiallinen johtaja. Fredrika Putkonen myi tammikuussa 1888 osuutensa liikkeen kauppakiinteistöihin ja irtaimistoon Lauri Kärkkäiselle sekä pojilleen Kalle ja Jonas Putkoselle. Tämän jälkeen liikettä johtivat Lauri Kärkkäinen ja Jonas Putkonen (1858–1920) yhdessä.[1]

Vuonna 1899 Kärkkäinen ja Putkonen ostivat Iisalmen läheltä Luuniemestä hehtaarin tontin jolla käynnistyi vuonna 1900 saha- ja myllyliike toiminimellä Kärkkäinen & Putkonen. Sahaa laajennettiin ja vuonna 1911 ostettiin konkurssiin mennyt Tamelanderin saha. Sahatavara meni paikallisille asiakkaille ja Luuniemen puusepäntehtaan käyttöön ja lisäksi sitä kuljetettiin yhtiön omilla lotjilla ja laivoilla ulkomaille. Kärkkäinen & Putkonen harjoitti myös jauhokauppaa ja Iisalmesta kuljetettiin talvisin runsaasti jauhosäkkejä Kainuuseen ja Pohjanmaalle. Laivaliikenteen Kärkkäinen oli aloittanut jo 1879 kun hän meni Iisalmen Höyrylaiva Oy:n johtoon. Hän oli mukana myös 1887–1904 toimineessa Iisalmen Höyryvenhe Oy:ssä. Toiminimi Joachim Putkosen leski aloitti laivaliikenteen omilla laivoillaan 1897–1898.[1]

Vuonna 1910 Lauri Kärkkäinen, Jonas Putkonen, Lauri Kärkkäisen tytär filosofian maisteri Kerttu Kärkkäinen ja vävy senaatinkanslisti Juho Airaksinen perustivat Kärkkäinen & Putkonen Oy:n jatkamaan toiminimien Joachim Putkosen leski ja Kärkkäinen & Putkonen toimintaa. Lauri Kärkkäinen oli uuden yhtiön toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana. 1910-luvulla Kärkkäinen osti Pohjois-Savosta runsaasti metsätiloja niin että yhtiöllä oli enimmillään metsää 18 000 hehtaaria. Kärkkäinen sai kauppaneuvoksen arvon 1912.[1][2]

Ensimmäisen maailmansodan aikana Kärkkäinen & Putkonen Oy perusti viljantuontia varten toimiston Pietariin. Pietariin vietiin halkoja ja sieltä tuotiin paluulastina viljaa ja suolaa mutta sahatavaran vienti Länsi-Eurooppaan pysähtyi sodan takia ja samoin vehnäjauhojen ja siirtomaatuotteiden maahantuonti katkesi. Yhtiön laivasto oli suurimmillaan vuonna 1918, jolloin siihen kuului yhdeksän höyryalusta ja kaksitoista lotjaa. Suomen itsenäistymisen jälkeen kesällä 1918 raja Venäjän kanssa sulkeutui ja laivaliikenne Iisalmesta Pietariin päättyi ja samalla myös liikkeen Pietarin toimisto lakkautettiin.[1]

Kärkkäinen & Putkonen Oy omisti vuoden 1920 tienoilla sahan ja myllyjen lisäksi höyläämön, pukutehtaan, 1914 perustetun puusepäntehtaan, 1917 perustetun tiilitehtaan, 1918 perustetun rehutehtaan sekä terva- ja tärpättitehtaan, 1919 perustetun korjauspajan ja valimon ja 1920 perustetun sementtivalimon ja 1920 perustetun Suomen ensimmäisen puutalotehtaan. Yhtiö harjoitti lisäksi matkustaja- ja rahtilaivaliikennettä ja tukku- ja vähittäiskauppaa sekatavara- ja rautakaupan, rakennusaineiden, maatalous- ja teollisuuskoneiden kaupan sekä kangaskaupan alalla. Yhtiön pääkonttori oli Iisalmessa ja haarakonttorit Kuopiossa ja Kajaanissa. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 1922 noin 53 miljoonaa markkaa.[1]

Lauri Kärkkäinen oli Iisalmen kauppalan ja myöhemmin Iisalmen kaupungin rahatoimikamarin puheenjohtajana 1882–1897 ja sen jälkeen yli kahdenkymmenen vuoden ajan Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Hän oli mukana perustamassa Iisalmeen säästöpankkia, vapaaehtoista palokuntaa, suojeluskuntaa ja kaupunkiseurakuntaa. [1]

Kärkkäinen & Putkonen Oy:n liikevaihto oli 1936 26 miljoonaa markkaa mutta yhtiö luopui pian tämän jälkeen teollisuuslaitoksistaan ja kauppaliikkeistään. Vuonna 1934 yhtiön hallitukseen tuli Kansallis-Osake-Pankin edustajia ja vuosina 1936–1937 Oy Rauma Wood Ltd osti yhtiön. Omistus siirtyi 1943 Rauma-Raahe Oy:lle ja 1952 Rauma-Repola Oy:lle. Kärkkäinen & Putkonen Oy sulautettiin emoyhtiöön 1953.[3] Kärkkäinen & Putkonen Oy:n teollisuuslaitokset sulautuivat vuonna 1936 Iisalmen Puutavara Oy:n kanssa Iisalmen Sahat Oy:ksi. Yhtiön tukku- ja vähittäiskauppa jatkui uusien omistajien johdolla Putkola Oy:n nimissä.[1]

Lauri Kärkkäinen oli naimisissa 1879–1882 Karolina Putkosen kanssa ja vuodesta 1893 kansakoulunopettaja Elin Augusta Wahlbergin kanssa.[1] Lauri Kärkkäinen on haudattu Iisalmen vanhalle hautausmaalle. Hautakiven pronssisen muotokuvareliefin valmisti kuvanveistäjä Eemil Halonen vuonna 1928. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]