Laskiaispulla

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laskiaispulla.

Laskiaispulla on pulla, joka on nykyään täytetty kermavaahdolla ja joko mantelimassalla tai hillolla. Se on muunnelma saksalaisesta Heißweckesta. Alkuperäisen ruotsalaisen 1700-luvulta olevan reseptin mukaan (nykymaun mukaan vain vähän) makeisessa laskiaispullassa ei ollut mitään täytettä, ja se tarjottiin lämpimässä maidossa syvällä lautasella. Näin se syötiin usein Suomessakin maaseudulla vielä 1900-luvulla.

Mantelimassaa lisättiin vasta 1800-luvun lopussa. Konditoriat lisäsivät kermavaahtoa vasta 1900-luvulla. Laskiaispullia on tarjoiltu lämpimässä maidossa jo 1700-luvulla vuoden ajasta riippumatta jälkiruokana rikkaille. Pulla leivottiin hienoista valkoisista vehnäjauhoista, joihin vain rikkailla oli varaa.[1] Mausteina käytettiin siihen aikaan joskus vähän suolaa (nykymaun mukaan vain vähän) makean pullan vastapainoksi ja joillakin Ruotsin alueilla kanelia.

Laskiaispullat levisivät Suomeen vasta 1900-luvun alkupuoliskolla ja alunperin vain ruotsinkielisten rannikkoseuduille. Pulavuosina mantelimassa on korvattu usein hillolla mantelimassan vaikean saatavuuden ja korkean hinnan vuoksi, mutta ruotsinkielisissä suomalaisissa perheissä mantelimassa on edelleen tavallisempi. Alkuperämaassa Ruotsissa täytteenä on aina mantelimassaa, mutta hilloversioita löydetään Suomen lisäksi usein myös Norjasta ja Tanskasta.[2]

Laskiaispulla on perinneleivos, ja sitä syödään laskiaisena, kuten myös hernekeittoa.[3]

Suomalaistyyppinen laskiaispulla tunnetaan myös Ruotsissa nimellä semla ja Virossa nimellä vastlakukkel.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vanhan ajan laskiaispullat, Herkkusuun lautasella -ruokablogi
  2. sana.fi: Laskiaispulla syntyi raipaniskujen pelossa 11.2.2013. Kotiliesi. Viitattu 11.2.2013.
  3. Harjula, Mari: Laskiaispulla on keskitalven herkku 13.2.2010. Kotiliesi. Viitattu 13.2.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]