Lappeenrannan keskustaajama

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lappeenrannan keskustaajama

Lappeenrannan keskustaajama

Koordinaatit: 61°3′31.507″N, 28°11′15.678″E

Valtio Suomi
Maakunta Etelä-Karjala
Seutukunta Lappeenranta
Kunta Lappeenranta, Taipalsaari
Pinta-ala
 – Maa 54,56 km²
Väkiluku 55 429
 – Tiheys 1 015,9 as./km²


















Lappeenrannan keskustaajama on taajama Lappeenrannassa ja Taipalsaarella Etelä-Karjalan maakunnassa. Vuonna 2014 taajaman väkiluku oli 55 429, pinta-ala 54,56 neliökilometriä ja väestötiheys 1 015,9 asukasta per neliökilometri.[1]

Taajaman alueella on 48 Lappeenrannan keskustan, eteläisen, pohjoisen, läntisen ja Lauritsalan alueen kaupunginosaa.[2][3][4] Idässä, etelässä ja lännessä taajama ulottuu pieniltä osin myös kaupunginosien ulkopuolelle maaseudulle. Pohjoisessa taajama ulottuu Kivisalmen yli Taipalsaaren Kuivaketveleelle.[3][4] Vuonna 2014 taajaman asukkaista vain yksi asui Taipalsaaren puolella. Koko Lappeenrannan väestöstä puolestaan 76 prosenttia asui taajaman alueella.[5]

Taajama on myös Lappeenrannan kaupunkiseudun keskustaajama. Kaupunkiseudun lähitaajamia ovat Joutsenon kirkonkylä, Iitiä (osittain Lemillä), Saimaanharju (Taipalsaarella) ja Taipalsaaren kirkonkylä (Taipalsaarella).[4][6] Näistä viimeksi mainittu on toisaalta myös oman kuntansa keskustaajama. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkiseudut ovat kasvaneet kiinni toisiinsa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2014 Tilastokeskus. Viitattu 14.3.2016.
  2. Lappeenrannan kaupunginosat Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 14.3.2016.
  3. a b Opaskartta Lappeenrannan karttapalvelu. Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 14.3.2016.
  4. a b c Taajamat 2014 Liiteri-tietopalvelu. Ympäristöhallinto. Viitattu 14.3.2016.
  5. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2014 Tilastokeskus. Viitattu 14.3.2016.
  6. a b Kaupunkiseutujen rajaus (Kaupunkiseudun määritelmä ja kartta kaupunkiseuduista.) Ymparisto.fi. 1.6.2017. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.8.2018.