Lappajärven kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lappajärven kirkko
Kirkko kesäkuussa 2017.
Kirkko kesäkuussa 2017.
Sijainti Fellmannintie 3
62600 Lappajärvi
Koordinaatit 63°12′44.2″N, 023°38′53.0″E
Seurakunta Alajärven seurakunta
Rakentamisvuosi 1765
Suunnittelija Matti Honka
Materiaali puu
Istumapaikkoja 500
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Kirkko sisältä.

Lappajärven kirkko on vuonna 1765 rakennettu kirkko Lappajärven Kirkkoniemessä. Kirkon ja viereisen tapulin on suunnitellut Matti Honka, 1840-luvulla tapulia muutettiin Jaakko Kuorikosken johdolla. Istumapaikkoja kirkossa on noin 500. Kirkon urut on Hans Heinrichin valmistamat mekaaniset 21 äänikertaiset. Saarnatuoli on Johannes Backmanin valmistama vuodelta 1765. Alttaritaulun on maalannut Ilmari Launis vuonna 1915.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha kirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon paikaksi suunniteltiin myös Vimpelin Hirsiniemeä joka olisi ollut tuohon aikaan keskellä Järviseutua, mutta lopulta paikaksi valikoitui nykyinen Kirkkoniemi. [1] Ensimmäinen kirkko Lappajärvelle valmistui vuonna 1637 ja se oli puusta rakennettu muodoltaan suorakaiteinen ja tornillinen, kirkko sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen kirkko.[2] Kirkon viereen oli myös rakennettu tapuli joka purettiin noin vuoden 1730 paikkeilla ja rakennettiin tilalle uusi tapuli joka maalattiin punaiseksi.[3] Vuonna 1661 kirkkoa laajennettiin ja remontoitiin.[4] Kirkkoon valmistui lehteri vuonna 1750. Koska 1700-luvun puoleenväliin mennessä kirkko alkoi ränsistyä ja olla liian pieni seurakunnan tarpeisiin päätettiin tilalle rakentaa uusi kirkko. [5]

Nykyinen kirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1755 lokakuussa maaherralle esitettiin anomus uuden kirkon rakentamisesta Lappajärvelle, kirkkoa varten saatiin jo pohjapiirustukset ja ehdotuksessa oli kivikirkko, mutta lappajärveläiset eivät heikkojen varojensa ja kivien vaikean saannin takia siihen suostuneet. Uuden kirkon rakentamista johti Matti Honka ja loppuvaiheessa työtä johti hänen veljensä Juho Honka, uusi kirkko valmistui vuonna 1765. [6] Kirkko vihittiin käyttöön 23. helmikuuta 1766. [7] Kirkon seinät laudoitettiin vuonna 1784.[7]

Sakaristo kirkon itäiseen ristivarteen on rakennettu ilmeisesti vuonna 1798 ja samassa laajennuksessa kirkkoon rakennettiin lehterit.[8]

Kirkkoa on remontoitu vuosina 1904, 1965, 1987 ja 2014–2015. Vuoden 1904 remontin yhteydessä ikkunoiden kaarelliset yläosat muutettiin suoriksi ja länsisiiven ylempi lehteri purettiin ja alempi jäljelle jäänyt uudistettiin. [9][10] Vuonna 1936 kirkkoon maalattiin palkkitekstit, jotka kuitenkin poistettiin vuonna 1965 ja takaisin ne maalattiin vuonna 1996. [11] Ensimmäiset urut kirkkoon asennettiin itäisen sakariston urkuparvelle vuonna 1937 ja ne valmisti Kangasalan urkutehdas. Vuoden 1965 remontissa länsilehteri purettiin pois. [12] Vuoden 1987 remontin yhteydessä uusittiin urut ja asennettiin sähkölämmitys. [13] Talvella 2014–2015 kirkossa suoritettiin sisäremontti ja sinne rakennettiin sisä-WC. Ulkoapäin kirkko remontoitiin kesällä 2015. [14]

Nykyinen kolmas tapuli on vuodelta 1840. Tapulissa olevat kirkonkellot ovat vuosilta 1652 ja 1727, perimätiedon mukaan isonvihan aikana aiempi isompi kirkonkelloista piilotettiin tiputtamalla järveen. [15][16] Tapulin yhteydessä oleva vaivaisukko on Erkki Lahden suunnittelema vuodelta 1840.

Sisätilat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esineistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon sisällä oleva 24 kynttilän kynttiläkruunu on Lappajärven nuorten miesten lahjoittama vuodelta 1772. Kaksi kirkon seitsemänhaaraista kynttilänjalkaa on Nils Röring lahjoittanut vuonna 1765. [7] Kirkon katosta roikkuu kirkkolaiva joka on kopio Lars Wervingin vuonna 1733 tekemästä votiivilaivasta joka luovutettiin pois vuonna 1904 ja sijaitsee nykyisin Kansallismuseossa. [17] Kirkon kullatun kaksipuolisen virsitaulun on suunnitellut Rijfit 1800-luvun alussa. [18]

Saarnastuoli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon saarnastuolin on tehnyt Johan Backman vuonna 1765, saarnastuoli sisältää maalauksia.

Maalaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmari Launiksen vuonna 1915 maalaaman alttaritaulun lahjoitti Isak Fellman, alttaritaulu kuvaa Jeesuksen hautausta.[19][20]

Kulttuuriympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon ja Kirkkoniemen on Museovirasto määritellyt yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. [21] Kirkkoniemi oli myös merkitty aiemmassa vuoden 1993 inventoinnissa merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.[22]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kirkko ennen vuotta 1904
    Kirkko ennen vuotta 1904
  • 1962
    1962
  • Saarnastuoli
    Saarnastuoli
  • Kirkko helmikuussa 2017
    Kirkko helmikuussa 2017
  • Tapuli
    Tapuli
  • Sankarihaudat
    Sankarihaudat
  • Kirkkomaan portti
    Kirkkomaan portti
  • Siunauskappeli
    Siunauskappeli

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Järviseudun Historia 3, s. 60. Määritä julkaisija! ISBN 952-90-1821-5
  2. ↑ Viljo Lampola: Lappajärven seurakunta 1637–1937, s. 108. Määritä julkaisija!
  3. ↑ Viljo Lampola: Lappajärven seurakunta 1637–1937, s. 109. Määritä julkaisija!
  4. ↑ Järviseudun Historia 1, s. 496. Määritä julkaisija! ISBN 951-99467-7-2
  5. ↑ Viljo Lampola: Lappajärven seurakunta 1637–1937, s. 110. Määritä julkaisija!
  6. ↑ Viljo Lampola: Lappajärven seurakunta 1637–1937, s. 112–113. Määritä julkaisija!
  7. ↑ a b c Viljo Lampola: Lappajärven seurakunta 1637–1937, s. 116. Määritä julkaisija!
  8. ↑ Mäkelä, Paula: Kirkonrakentajasuku Rijf : pohjalaisen kirkonrakentajasuvun rakennus- ja suunnittelutuotanto sekä toiminta kustavilaisen aikakauden Suomessa, s. 343. Määritä julkaisija! ISBN 978-951-39-6426-9 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.8.2018). suomi
  9. ↑ Lappajärvi 150 vuotta, s. 7. Määritä julkaisija! ISBN 978-951-97319-3-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 23.2.2018).
  10. ↑ Mäkelä, Paula: Kirkonrakentajasuku Rijf : pohjalaisen kirkonrakentajasuvun rakennus- ja suunnittelutuotanto sekä toiminta kustavilaisen aikakauden Suomessa, s. 344. Määritä julkaisija! ISBN 978-951-39-6426-9 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.8.2018). suomi
  11. ↑ Lappajärven kirkon remontti. Lappajärven joulu 2015, 2015, s. 8.
  12. ↑ Lappajärven kirkon remontti. Lappajärven joulu 2015, 2015, s. 6.
  13. ↑ Lappajärven kirkkoniemi – kirkko, tapuli ja hautausmaa Lappajarvi-info.fi. Lappajärven kunta. Arkistoitu 21.2.2018.
  14. ↑ Lappajärven kirkko uudistui - huomaatko muutoksen? ilkka.fi. 3.4.2015. Arkistoitu 10.7.2015.
  15. ↑ Lappajärvi 150 vuotta, s. 6. Määritä julkaisija! ISBN 978-951-97319-3-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 21.2.2018).
  16. ↑ Lakeudensukeltajat.fi − Urheilusukelluksen alkuvaiheita Lakeudella sivu 4
  17. ↑ Järviseudun Historia 2, s. 738. Määritä julkaisija! ISBN 951-99438-6-2
  18. ↑ Mäkelä, Paula: Kirkonrakentajasuku Rijf : pohjalaisen kirkonrakentajasuvun rakennus- ja suunnittelutuotanto sekä toiminta kustavilaisen aikakauden Suomessa, s. 198. Määritä julkaisija! ISBN 978-951-39-6426-9 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.12.2018). suomi
  19. ↑ Viljo Lampola: Lappajärven seurakunta 1637–1937, s. 285. Määritä julkaisija!
  20. ↑ Lappajärven kirkko lappajarvenseurakunta.fi. Lappajärven seurakunta. Arkistoitu 16.12.2018. Viitattu 16.12.2018.
  21. ↑ RKY.fi − Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt: Lappajärven Kirkkoniemi
  22. ↑ NBA.fi − Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo: Lappajärvi, Kirkkoniemi

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Savola, Antti: Lappajärven Kirkkoniemi, kirkko, sekä seurakunnan rakennukset valokuvina ja perimätietona. Määritä julkaisija! ISBN 952-9884-29-X
  • Savola, Antti: Lappajärveläiset sotamuistomerkit. Lappajärvi-seura, 2002. ISBN 952-99099-1-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lappajärven_kirkko&oldid=21726326”