Kyynelmänty
| Kyynelmänty | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Mäntymäiset Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Suku: | Männyt Pinus |
| Laji: | wallichiana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pinus wallichiana |
|
| Katso myös | |
Kyynelmänty (Pinus wallichiana) on mäntyjen (Pinus) sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva havupuulaji.[3] Se on suurehko eteläisen Aasian vuoristoalueiden lauhkean vyöhykkeen sademetsien puu. Se on luontaisella levinneisyysalueellaan taloudellisesti tärkeä puulaji.
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyynelmänty on suuri, enimmillään 70 metriä korkeaksi kasvava ainavihanta puu. Rungon rinnankorkeusläpimitta voi olla yli metrin vanhoilla puilla. Vanhimmat tunnetut yksilöt ovat yli 400 vuotta vanhoja.[2] Puun latvus on yleensä kartiomainen. Kaarna on harmahtavan ruskea ja hilseilevä. Versot ovat aluksi vihreitä ja muuttuvat punaruskeiksi kasvukauden aikana.[2][4]
Lehdet ovat neulasmaiset ja kasvavat versoissa viisittäin. Ne ovat yleensä 11–18 senttimetriä pitkiä, taipuisia ja usein riippuvia. Neulaset ovat poikkileikkaukseltaan kolmikulmaisia. Niiden ranganpuoleisella sivulla on useita vaaleita ilmarakojuovia.[2][4]
Kävyt ovat 10–30 senttimetriä pitkiä ja voivat olla käyriä tai suoria. Ne ovat aluksi pystyjä, mutta kääntyvät alaspäin kypsyessään. Kävyt ovat usein myös hyvin pihkaisia. Käpysuomut ovat muodoltaan kiilamaisia.[2] Käpyjen kypsyminen kestää hedelmöityksestä keväällä seuraavan vuoden syksyyn.[4]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyynelmäntyä esiintyy kotoperäisenä Afganistanissa, Bhutanissa, Myanmarissa, Nepalissa, Pakistanissa, Kiinan Tiibetissä sekä Intian Kashmirissa ja Sikkimissä.[4] Laji kasvaa lähinnä Himalajan vuoriston ja sen lähialueiden lauhkeissa havupuuvaltaisissa sademetsissä 1600–3300 metrin korkeudella.[4] Samoilla alueilla kasvaa usein himalajansetrejä, himalajankuusia, pindrowpihtoja, turkinkatajia sekä himalajankoivuja.[2]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyynelmännyn puuta käytetään varsinkin sen luontaisella elinalueella rakentamisessa ja huonekalujen valmistuksessa. Siitä valmistetaan myös tärpättiä.[4] Lajia käytetään lisäksi jonkin verran koristepuuna lauhkean vyöhykkeen lämpimissä osissa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pinus wallichiana IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Christopher J. Earle: Pinus wallichiana The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 5.9.2012. (englanniksi)
- ↑ ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 5.9.2012.
- ↑ a b c d e f Liguo Fu, Nan Li, Thomas S. Elias & Robert R. Mill: Pinus wallichiana Flora of China. eFloras.org. Viitattu 5.9.2012. (englanniksi)