Kynaitha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kynaitha
Κύναιθα
Kynaithan akropoliiksi arveltu kukkula, jolla nykyisin sijaitsevat keskiaikaisen Kalávrytan linnan rauniot.
Kynaithan akropoliiksi arveltu kukkula, jolla nykyisin sijaitsevat keskiaikaisen Kalávrytan linnan rauniot.
Sijainti

Kynaitha
Koordinaatit 38°1′50″N, 22°6′41″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Kalávryta, Akhaia, Länsi-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Azania, Arkadia

Kynaitha (m.kreik. Κύναιθα, myös Kynaithai, Κύναιθαι; lat. Cynaetha, Cynaethae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Arkadiassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä Kalávrytan kylää.[4][5][6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynaithan kaupunki sijaitsi Azaniassa Arkadian pohjoisosassa Aroanian vuorten pohjoisrinteessä.[2][3] Vuoret erottivat Kynaithan alueen Kleitorin alueesta eli Kleitoriasta ja Feneoksen alueesta. Näin kynaithalaiset olivat ainoita arkadialaisia, jotka asuivat Arkadian luonnollisten rajojen ulkopuolella.[3] Kynaithan akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena pidetään usein nykyisen Kalávrytan kylän itäpuolella sijaitsevaa kukkulaa, jolla sijaitsevat keskiaikaisen Kalávrytan linnan eli Orián linnan rauniot.[5][7][8]

Kynaithan kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 125 neliökilometriä.[1] Kynaithan laakso laski pohjoiseen kohti Korintinlahtea, ja sen halki virrannut Buraikos- eli Erasinos-joki (nyk. Vouraïkós) laski Korintinlahteen hieman itään Buran kaupungista.[3][9] Polybios kuvaa Kynaithan sijaintia ja ilmastoa koko Arkadian epämiellyttävimmäksi.[3][10] Pausaniaan mukaan kahden stadioninmitan päässä kaupungista sijaitsi kylmävetinen lähde, jota kutsuttiin nimellä Alyssos, koska sen sanottiin parantavan vesikauhun.[11] Kynaithasta etelään sijaitsivat Lusoi ja Kleitor, itään Nonakris ja länteen Akhaian puolella sijainnut Leontion.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynaithan kaupunki perustettiin oletettavasti arkaaiselle kaudella.[2] Kaupungin historiasta tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Vaikka kaupunki on luetteloitu nykytutkimuksessa arkaaisen ja klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, sen todellinen asema vielä tuona aikana tunnetaan kuitenkin huonosti. Varmuudella kaupunki oli polis myöhemmin hellenistisellä kaudella 200-luvulla eaa.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Kynaitheus (Κυναιθεύς), Kynaithaieus (Κυναιθαιεύς) ja Kynaithaeus (Κυναιθαεύς).[1][3]

Polybios kuvaa kynaithalaiset häijyiksi ja julmiksi, ja hyvin erilaisiksi kuin muut arkadialaiset, jotka karttoivat heitä. Hän selittää kynaithalaisten huonoa luonnetta sillä, etteivät he harrastaneet lainkaan musiikkia, joka oli inhimillistänyt muut arkadialaiset, ja joka olisi varustanut heidät elinolosuhteidensa epämiellyttävyyttä vastaan. Aitolialaiset tuhosivat Kynaithan vuosien 220–217 eaa. toisessa liittolaissodassa, ja Polybios näki tämän oikeudenmukaisena rankaistuksena kaupunkilaisten häijyydestä.[2][3][10]

Myöhemmin kaupunki asutettiin uudelleen, ja tämä vaikuttaa tapahtuneen joskus roomalaisella kaudella, sillä Strabon sanoo, ettei kaupunki ollut enää olemassa hänen aikanaan ajanlaskun alun tienoilla, mutta Pausanias kävi siellä 100-luvulla.[3][11] Roomalaisella kaudella Kynaithalla oli oikeus lyödä omaa rahaa.[2]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynaithan kaupungista ei ole säilynyt juurikaan jäänteitä.[1][3] Kaupungin akropoliiksi oletetulta Kalávrytan linnan kukkulalta on löydetty joitakin antiikin aikaisia jäänteitä, joista osa on linnan muureissa uudelleenkäytettyjä rakennuskiviä. Löytöjä on tehty myös kukkulan länsirinteestä.[7]

Muutoin kaupungista tiedetään lähinnä se Pausaniaan mainitsema yksityiskohta, että sen agoralla oli jumalille omistetut alttarit sekä keisari Hadrianuksen patsas.[3][11] Kaupungissa oli myös Dionysokselle omistettu pyhäkkö.[3][11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”276. Kleitor & 278. Kynaitha”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KYNAITHA Arkadia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Cynaetha”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Kynaitha(i) Pleiades. Viitattu 13.11.2023.
  5. a b Kynaitha (Achaia) 49 Kalavryta - Κύναιθα ToposText. Viitattu 13.11.2023.
  6. a b ”58 C1 Kynaitha(i)”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  7. a b Κάστρο Καλαβρύτων ή Κάστρο της Ωριάς Καστρολόγος. Viitattu 13.11.2023.
  8. Kalávrytan linnan sijainti: 38°02′01″N, 22°07′44″E.
  9. Strabon: Geografika VIII s. 371; Pausanias: Kreikan kuvaus 7.24.5.
  10. a b Polybios: Historiai 4.18-21.
  11. a b c d Pausanias: Kreikan kuvaus 8.19 (kreik.) (engl. käännös).