Kyllikki Solanterä
Kyllikki Solanterä (vuoteen 1935 Solander, o.s. Wegelius; 3. elokuuta 1908 Messukylä – 12. marraskuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen laulaja, laulunopettaja ja sanoittaja.[1] Hän suomensi ja teki iskelmämusiikin sanoituksia muun muassa salanimillä Donna (ainoastaan "Jussin tango"), Kristiina, K. Nuoli, Timo Nuoli ja K. Sara [2]. Taidemusiikkia hän sanoitti omalla nimellään.[3]
Kyllikki Solanterä pääsi ylioppilaaksi Helsingin maanviljelyslyseosta 1928 ja opiskeli sitten vuoden ajan kieliä Helsingin yliopistossa. Hän oli vuodesta 1933 Lyyli Wendelinin yksityisoppilaana ja opiskeli sitten Helsingin konservatoriossa 1935–1938. Vuonna 1946 Solanterä teki opintomatkan Ruotsiin opiskellen siellä laulua Adelaida von Skilonzin oppilaana. Kyllikki Solanterä piti ensikonserttinsa Helsingissä 1936. Hän piti konsertteja Suomen ohella Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Oslossa.[3]
Solanterän sanoituksista tunnetuimpia ovat muun muassa Kipparikvartetin levyttämä "Pieni ankanpoikanen" (säv. Bernard Zaritsky) ja Georg Otsin esittämä "Unohtumaton ilta" (säv. Vasili Solovjev-Sedoi). Solanterän omia esityksiä on säilynyt levytyksenä vain kaksi 78-kierroksen savikiekkoa, joissa kummassakin toisella puolella esiintyy Matti Lehtinen [4]. Levyillä hän esittää kappaleet "Hyvä neuvo" ja "Kesäpäivä kultainen" Ensio Kostan johtaman HMV-orkesterin säestyksellä. Laulut ovat alun perin elokuvasta Liisa ihmemaassa.[5]
Kyllikki Solanterä meni naimisiin 3. elokuuta 1929 kanttori-urkuri ja nuotinpiirtäjä Lauri (Lasse) Mattias Solanterän (ent. Solander, 1902–1977) kanssa. Hän toimi laulunopettajana yli 25 vuotta Sivistysjärjestöjen Kansankonservatoriossa 1937–1963.[6]
Kansalliskirjastossa säilytettävä Kyllikki ja Lauri Solanterän arkisto sisältää suomalaisten säveltäjien, heidän joukossaan muun muassa Erik Bergman, Aarre Merikanto ja Ahti Sonninen, sävellyskäsikirjoituksia, jotka jäivät Lauri Solanterälle teoksia puhtaaksi piirrettäessä. Arkistossa on myös runsaasti Kyllikki Solanterän suomentamia lauluja nuottipainatteina.[3]
Solanterä on haudattu Honkanummen hautausmaalle Vantaalle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 5, s. 291. Otava, Helsinki 1979.
- ↑ Musiikin salanimiä ja nimimerkkejä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Marjut Hjelt 15.11.1999 : Kansalliskirjasto käsikirjoituskokoelmat Kyllikki ja Lauri Solanterän arkisto
- ↑ http://www.hypermedia.fi/VYS/Solantera.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.aanitearkisto.fi/firs/hmvtjn.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Solanterä Pomus.netin tietokanta
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kyllikki Solanterän sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- VYS:n lyhytelämäkerta Solanterästä (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||
