Kurikan työväentalo
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Kurikan työväentalo | |
|---|---|
| Osoite |
Kiikkulantie 5 61300 Kurikka |
| Sijainti | Kurikka |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1907 |
| Rakennuttaja | Kurikan kirkonkylän Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Vasemmistoliiton Kurikan yhdistys ry |
| Runkorakenne | Hirsi |
| Julkisivumateriaali | Lauta |
 |
|
Kurikan työväentalo on vuonna 1907 rakennettu Kurikan Jyllinkylässä sijaitseva työväentalo. Talo on kulttuurihistoriallisesti arvokas, ja se on suojeltu osayleiskaavalla[1].
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurikan kirkonkylän Työväenyhdistys perustettiin 14. tammikuuta 1906. Yhdistyksen perustama työväentalon rakennustoimikunta hankki asuintalon, joka purettiin ja siirrettiin nykyiselle paikalleen. Talon rakennustyöt tehtiin talkoovoimin. Talon rakennuskustannuksiin päätettiin laskea liikkeelle 10 markan velkakirjalaina.
Työväentalon vihkiäiset järjestettiin 22. joulukuuta 1907. Juhlakutsu julkaistiin Vapaa Sana -lehdessä 20. joulukuuta 1907.
Kansalaissodan tuoksinnassa talo pakko-otettiin joksikin aikaan naisvankilakäyttöön. Rakennus on ollut 1970-luvulla vuorattuna verstas- ja varastotiloiksi. Vuokrallaolon aikana talo rappeutui pahasti, ja edessä oli laaja uusi remontti. Remonttia varten perustettiin rakennustoimikunta, jonka puheenjohtaja Kalevi Jouppi suunnitteli tarvittavat uudistukset.
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo on hirsirunkoinen, ja ulkoseinät ovat lautaverhoiltu. Talon vesikatto uusittiin pärekatteiseksi 1946, ja vielä 1960-luvulla rakennuksen säänkestävyys turvattiin tiilikatteella.
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talolla on rakennuttajayhdistyksen lisäksi toiminut erityisesti paikalliset SKDL:n, SKP:n, SNDL:n, SDNL:n, ja SDPL:n järjestöt. Työväentalolla perustettiin 1936 urheiluseura Kurikan Visa, jolla on ollut monenlaista voimistelu-, urheilu- ja kulttuuritoimintaa. Talolla on toiminut myös monenlaiset ohjelma- ja opintoryhmät. Talo on ollut myös kansalaisopiston kurssien kokoontumispaikkana.
2000-luvulla toiminta on edelleen ollut vilkasta ja esimerkiksi vuonna 2003 erilaisia käyttövarauksia oli yhteensä 337 kappaletta. Taloa voi edelleen varata, ja sen suojissa pidetään häitä, syntymäpäiviä ja muita juhlia.[2]. Työväentalon satavuotisjuhlia vietettiin 2007, jolloin juhlapuhujana oli nuoruutensa talon toiminnoissa mukana ollut entinen ministeri Kalevi Kivistö.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katia Båsk-Ekholm & Kai Häyry: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Opetusministeriö. Helsinki. 1982.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kirsi Niukko: Etelä-Pohjanmaan maakunnallinen rakennusinventointi 2016-2017 Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan Liitto.
- ↑ Seurantalot: Kurikan työväentalo Seurantalot.