Kromyylikloridi
| Kromyylikloridi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | CrO2Cl2 |
| Moolimassa | 154,9 |
| Ulkomuoto | Tummanpunainen neste[1] |
| Sulamispiste | -96,5 °C[1] |
| Kiehumispiste | 117 °C[1] |
| Tiheys | 1,911 kg/dm3[1] |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa[1] |
Kromyylikloridi (CrO2Cl2) on epäorgaaninen molekyyliyhdiste. Kromyylikloridia käytetään pääasiassa hapettimena.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa kromyylikloridi on tummanpunaista nestettä. Se liukenee orgaanisiin liuottimiin, mutta reagoi veden kanssa muodostaen kromihappoa ja suolahappoa. Auringon valo hajottaa yhdisteen kromidioksidiksi ja muiksi kromin oksideiksi. Kromyylikloridi on hyvin vahva hapetin ja helposti pelkistyvät yhdisteet voivat reagoida sen kanssa hyvinkin voimakkaasti.[1][2][3]
Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kromyylikloridia voidaan valmistaa kromihapon tai kromitrioksidin ja väkevän suolahappoliuoksen välisellä reaktiolla. Reaktiossa käytetään rikkihappoa sitomaan vapautuvaa vettä. Toinen tapa valmistaa yhdistettä on kaliumkromaatin tai kaliumdikromaatin ja kloridisuolan, esimerkiksi natriumkloridin, välinen reaktio väkevän rikkihapon läsnä ollessa. Tätä reaktiota voidaan käyttää myös kloridi-ionien osoittamiseen. Näissä reaktiossa muodostuva kromyylikloridi puhdistetaan tislaamalla.[1][3][4]
- CrO3 + 2 HCl → CrO2Cl2 + H2O
- K2Cr2O7 + 4 NaCl + 6 H2SO4 → 2CrO2Cl2 + 2 KHSO4 + 4 NaHSO4 + 3 H2O
Kromyylikloridia käytetään orgaanisessa synteesissä hapettimena. Se kykenee muun muassa hapettamaan alkoholit aldehydeiksi tai ketoneiksi ja niin kutsutussa Étard-reaktiossa kromyylikloridi hapettaa aromaattiseen yhdisteeseen liittyneet hiiliketjut karbonyyliyhdisteeksi. Yhdistettä voidaan käyttää myös nahan ja tekstiilien käsittelyssä.[1][5][6]
Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kromyylikloridi on myrkyllinen ja ärsyttävä yhdiste. Se ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä joutuessaan kosketuksiin niiden kanssa. Se voi aiheuttaa myös syövytysvammoja. Muiden kuudenarvoisten kromiyhdisteiden tavoin kromyylikloridi on todennäköisesti karsinogeeninen.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 239. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b Kromyylikloridin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 18.01.2013
- ↑ a b Gerd Anger, Jost Halstenberg, Klaus Hochgeschwender, Christoph Scherhag, Ulrich Korallus, Herbert Knopf, Petr Schmidt & Manfred Ohlinger: Chromium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Teoksen verkkoversio viitattu 18.01.2013
- ↑ Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1371. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.01.2013). (englanniksi)
- ↑ Raj K. Bansal: Synthetic approaches in organic chemistry, s. 34. Jones & Bartlett Publishers, 1996. ISBN 978-0763706654. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.01.2013). (englanniksi)
- ↑ Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 383. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.01.2013). (englanniksi)