Kris Kristofferson

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kris Kristofferson
Kris Kristofferson vuonna 2006
Kris Kristofferson vuonna 2006
Henkilötiedot
Koko nimi Kristoffer Kristofferson
Syntynyt 22. kesäkuuta 1936 (ikä 83)
Brownsville, Texas, Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Ammatti näyttelijä, laulaja, lauluntekijä
Muusikko
Laulukielet englanti
Aktiivisena 1965–
Tyylilajit kantrimusiikki
Soittimet kitara, piano ja huuliharppuView and modify data on Wikidata
Yhtyeet The Highwaymen
Levy-yhtiöt Monument, Columbia Records, Mercury Records ja Warner Music GroupView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
Kotisivut
Kris Kristofferson ja Rita Coolidge 1976
Kris Kristofferson, Zelt Musik Festival 2017 Freiburg, Saksa

Kristoffer ”Kris” Kristofferson (s. 22. kesäkuuta 1936) on yhdysvaltalainen country-musiikin laulaja-lauluntekijä sekä elokuvanäyttelijä. Hän on useimpien kappaleidensa ainoa lauluntekijä, mutta hän on tehnyt myös yhteistyötä muiden muassa Shel Silversteinin ja Fred Fosterin kanssa.

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristofferson syntyi Brownsvillessä, Teksasissa. Hänen isänsä Lars Henry Kristofferson oli ilmavoimien upseeri yleten aina kenraalimajuriksi asti. Kris Kristoffersonin isän puoleiset isovanhemmat olivat ruotsalaisia. Hänen äitinsä oli englantilais-saksalais-hollantilaista sukujuurta.

Kristofferson valmistui 1958 Pomona Collegesta kandidaatiksi alanaan kirjallisuus. Kristofferson jatkoi opintojaan Rhodes-stipendiaattina Oxfordin yliopistossa (Merton College), josta hän valmistui 1960 maisteriksi alanaan englanninkielinen kirjallisuus. Samana vuonna hän myös nai tyttöystävänsä Fran Beerin.

Liityttyään Yhdysvaltain maavoimiin hän yleni lopulta kapteeniksi ja sai lentokoulutusta Fort Ruckerissa. Hän toimi helikopterinohjaajana ja sai asemapaikan Saksasta 1960-luvun alussa.

Muusikon ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristofferson muutti Nashvilleen 1965 ja sai ensimmäisen albuminsa julkaistuksi Monument Recordsilla 1970. Hän oli kuitenkin noussut singlelistoille jo 1960-luvun viimeisinä vuosina.

Ennen oman levytysuransa etenemistä Kristofferson tuli tunnetuksi lähinnä lauluntekijänä muille esittäjille. Hänen sävellyksiään tulkitsivat menestyksellä useat kuuluisuudet, kuten Ray Price, Waylon Jennings, Bobby Bare, Johnny Cash, Sammi Smith, Janis Joplin, Joe Simon, O. C. Smith, Jerry Lee Lewis, Patti Page ja Peggy Little. Suomalaisartisteista Kristoffersonin tuotantoa ovat esittäneet käännöstekstein muun muassa Kari Tapio ja Freud Marx Engels & Jung.

Kristoffersonin tunnetuimpiin lauluihin kuuluvat ”Me and Bobby McGee”, ”Sunday Mornin’ Comin’ Down” ja ”Help Me Make It Through the Night”. Hänet on otettu Nashville Songwriters Hall of Fameen 1977, Songwriters Hall of Fameen 1985 ja Country Music Hall of Fameen 2004. Hänen tuoreimmat albuminsa ovat Comin’ To Your City (2005) ja This Old Road (2006). Hän julkaisi albumeita lisäksi osana The Highwaymen -superyhtyettä (Kris Kristofferson, Johnny Cash, Waylon Jennings, Willie Nelson).

Näyttelijänura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristoffersonilla on ollut rooleja muiden muassa elokuvissa Pat Garrett ja Billy the Kid (1973), Alice ei asu enää täällä (1974), Tähti on syttynyt (1976), Raivopäät (1978), Portti ikuisuuteen (1980), Kuolemanleikki (1989), Tappava salaisuus (1997), Blade (1998), Blade II (2002), Blade: Trinity (2004) ja Sidottu (2005). Televisiossa hän on esiintynyt muun muassa minisarjoissa Amerika (1987)[1] ja Texas Rising (2015)[2].

Kristofferson on Golden Globe -voittaja 1977.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristoffer on ollut naimisissa kolme kertaa:

  • Frances Beerin kanssa (1961–1969, ero, kaksi lasta)
  • Rita Coolidgen kanssa (1973–1980, ero, yksi lapsi)
  • Lisa Meyersin kanssa (1983–, viisi lasta)

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit The Highwaymenin kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Scher, Bill: The 1987 TV Miniseries That Predicted a Russian Takeover of America Politico. 7.1.2017. Viitattu 1.8.2017.
  2. Moyer, Justin: ‘Texas Rising’: Alamo aftermath as remembered by History channel The Washington Post. 26.5.2015. Viitattu 1.8.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]