Venäjän propaganda
Venäjän propaganda tai Kremlin propaganda[1] on propagandaa, joka levittää Venäjän näkemyksiä tai edistää Venäjän tarkoitusperiä. Sitä harjoittavat Venäjän valtion kontrolloimat tiedotusvälineet ja muut tahot.
Suomen Kuvalehden mukaan Vladimir Putinin käynnisti 2010-luvulla propagandakampanjan länsimaita vastaan. Omille kansalaisille Venäjä esitettiin piiritettynä linnakkeena, jota länsimaat uhkaavat ja vuosikymmenen puolivälissä enemmistö venäläisistä suhtautui kielteisesti Euroopan unioniin. SK:n mielestä propagandan ansiosta venäläiset hyväksyivät myös Krimin liittämisen Venäjään. [2]
Toimittaja Anna-Lena Laurénin mukaan InoSMI.ru on esimerkki Venäjän propagandasta Suomea vastaan. Hän kummastelee ”eräissä piireissä viljeltävää” käsitystä, että Kreml ei kävisi propagandasotaa myös Suomea vastaan.[3]
Kesän 2019 mielenosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylen vuosien 2019–2022 Venäjän-kirjeenvaihtajan Erkka Mikkosen mukaan maan televisio ja muu valtion kontrolloima media ”pimittää, vääristelee ja sepittää” tietoja. Hän piti valtion propagandaa räikeänä. Kesän 2019 mielenosoituksien erittäin rauhallisia mielenosoittajia esitettiin mellakoitsijoina ja poliisien rajuja toimia kaunisteltiin. Rossijskaja gazeta väitti ”ammattimaisen provokaattorin” olleen niin aggressiivinen, että ylikersantti loukkaantui. TASS väitti, että tämä henkilö, näyttelijä Pavel Ustinov hyökkäsi OMON-poliisia vastaan. Tilanteesta kuvattu video näyttää, että Ustinov seisoi rauhallisesti, kun neljä mellakkapoliisia hyökkäsi hänen kimppuunsa.[4]
5G-väitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän propagandana pidetty RT America -televisiokanava (Russia Today) esittää väitteitä 5G-verkkojen vaarallisuudesta vastoin tieteellisiä tutkimuksia. Venäjällä Putin ja tiedeyhteisö päinvastoin ylistävät 5G-verkkoja.[5]
Pietarin trollitehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Internet Research Agency eli ”Pietarin trollitehdas”[6] on Pietarissa toimiva venäläinen yhtiö, jolla on kytköksiä Kremliin. Yhtiön tehtävänä on levittää Kremlin propagandaa ja väärennettyjä uutisia.[7] Yhtiö osti Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien aikaan mainostilaa Facebookissa. Mainokset pyrkivät lietsomaan eripuraa yhdysvaltalaisten äänestäjien keskuuteen muun muassa vertaamalla Hillary Clintonia Saatanaan, mainostamalla Donald Trumpin kampanjatilaisuuksia, esittämällä Bernie Sandersia seksuaalivähemmistöjen puolestapuhujana ja kutsumalla ihmisiä Donald Trumpin vastaisiin mielenosoituksiin tämän voiton varmistuttua.[8]
Propagandistien yhteydet Venäjän valtioon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toimittajien on vaikea löytää todisteita Venäjä-mielistä propagandaa levittävien tahojen yhteyksistä Kremliin, mutta joskus se onnistuu. Esimerkiksi Unkarissa äärioikeistoryhmällä oli yhteys Venäjän sotilastiedustelu GRU:hun ja venäläisdiplomaatteihin, ja Baltiassakin tilanne on osoitettu vastaavaksi. Sekin on todistettu, että Venäjä yritti vaikuttaa vuoden 2016 brexit-kansanäänestykseen ja Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja kylvää riitaa ja apatiaa äänestäjiin sosiaalisessa mediassa. Toimittaja Paavo Teittinen arvioi, että joskus kuitenkin Venäjän valtioon sidoksissa olevat toimijat voivat mennä sekaisin hyödyllisten idioottien, harhaisten ihmisten ja Venäjä-mielisten kanssa, mutta toteaa silti Venäjän aggressiiviset vaikutusyritykset demokratioihin todelliseksi ongelmaksi.[9]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://yle.fi/a/74-20023357
- ↑ Teppo Tiilikainan: Venäjän propaganda leviää tehokkaasti myös länsimaissa – ”Yllättävän hyvin” Suomen Kuvalehti. 22.1.2016.
- ↑ Anna-Lena Laurén: Varkaita ja vääristelijöitä (45/2020, sivut 14-15) Suomen Kuvalehti. 6.11.2020.
- ↑ Venäjällä uutiset kertovat totuuden – varsinkin vääristellessään sitä Yle Uutiset. 30.9.2019.
- ↑ NYT: Venäjän propaganda kylvää länteen ristiriitoja uudella tekniikalla Digitoday/Iltasanomat. 15.5.2019.
- ↑ Yle Pietarin trollitehtaalla – Näin Venäjän propagandaa rustataan kellon ympäri Yle Uutiset. Viitattu 28.8.2018.
- ↑ Facebook: Arviolta 10 miljoonaa ihmistä näki venäläiset mainokset Yle Uutiset. Viitattu 28.8.2018.
- ↑ 2.11.2017 Yle: Saatana Clintonin tukena ja peukku Trumpille – Nämä Facebook-mainokset Venäjä halusi amerikkalaisten näkevän, luettu 2.11.2017
- ↑ Jessikka Aron kirja kuvaa hyvin Venäjän vaikutusoperaatioita maailmalla, mutta esittää myös hataria väitteitä trolliarmeijasta – Toimittaja itse joutui pakenemaan vainoa ulkomaille Helsingin Sanomat. 24.9.2019.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Garner, Ian: Z-sukupolvi. Venäjän fasistiset nuoriso- ja lapsisotilaat. (Z Generation. Into the Heart of Russia’s Fascist Youth, 2023.) Suomentanut Kyösti Karvonen. Jyväskylä: Docendo, 2024. ISBN 978-952-382-769-1.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aro, Jessikka: Tältä Venäjän verkkopropaganda tuntuu – suomalaisia saatu uskomaan valheisiin (Arkistoitu – Internet Archive). Yle Kioski. 19.5.2015.
- Koivumäki, Tarja: ”Venäjä ottaa sen, mikä sille kuuluu” (PDF) Skeptikko. 1/2023.