Kreivi Saint-Germain

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kreivi Saint-Germain

Kreivi Saint-Germain (noin 171027. helmikuuta 1784, Eckernförde) oli hovihenkilö, keksijä, seikkailija, harrastelijatiedemies ja viulisti. Alkemiaakin harrastanut kreivi Saint-Germain oli salaperäinen henkilö, jonka oikeaa nimeä, vanhempia tai syntymäpaikkaa ei varmasti tiedetä. Lähteisiinsä nojaten Madame de Pompadourista elämäkerran kirjoittanut Herman Lindqvist väittää, että Saint-Germain olisi ollut Espanjan leskikuningattaren Marie- Ann de Neubourgin ja Melgar- nimisen aatelismiehen suhteesta syntynyt poika. [1]

Saint-Germainin kuoleman jälkeen useat mystiset järjestöt ottivat hänet tunnushahmokseen.

Vuonna 1972 Ranskassa herätti pientä huomiota Richard Chanfray niminen henkilö, joka väitti olevansa kuolematon Kreivi Saint-Germain. Hän pääsi esiintymään televisio-ohjelmaan, missä väitti pystyvänsä muuttamaan lyijyn kullaksi. [2]

Elämästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreivi Saint-Germain ei koskaan paljastanut oikeaa taustaansa, mutta Espanjalaisteorian ohella hän oli joko Transilvanian prinssin Ferenc II Rákóczin poika, tai yleisimmän version mukaan Portugalin juutalainen. Elämänsä aikana hän käytti ainakin kahtatoista eri henkilöllisyyttä, osittain siksi, että eksyttäisi perässään olevat viranomaiset. [3]

Joidenkin teorioiden mukaan Saint-Germain opiskeli Sienan yliopistossa suurherttua Gian Gastonen suojattina. Ensimmäiset maininnat Saint-Germainista on vuodelta 1743 Lontoossa ja vuodelta 1745 Edinburghissa, jossa hänet mahdollisesti pidätettiin vakoojana. Saint-Germain kuitenkin vapautettiin ja hän saavutti nopeasti kuuluisuutta erinomaisena viulistina. Lisäksi hän osasi maalata kuin ammattitaiteilija.[4] Näihin aikoihin Saint-Germain tapasi Jean-Jacques Rousseaun. Vuonna 1746 Saint-Germain katosi.

Saint-Germain ilmaantui uudelleen vuonna 1758 Versaillesissa, missä hän väitti omistavansa väriaineiden reseptejä. Hän kertoi olevansa noin 3000- vuotta vanha ja pitkän iän salaisuus oli hänen hallussaan oleva "ikuisen elämän eliksiiri". Näihin aikoihin Saint-Germain jakoi timantteja lahjaksi ja väitti keskustelleensa nuoruudessaan Kristuksen kanssa. Timanttien ja kullan lahjoittaminen ei ollut hänelle mikään ongelma, sillä hän osasi ilmoituksensa mukaan valmistaa niitä. [5]

Saint-Germain esiteltiin Ludvig XV:n hovissa, missä teki vaikutuksen keskustelutaidoillaan. Hänet kutsuttiin useille päivällisille joissa hän herätti huomiota sillä että ei koskaan syönyt ja juonut mitään. Hän soitti erään musiikkikappaleen kuninkaalle ja kun kuningas kysyi kappaleen nimeä, kreivi ei muistanut. Kappaleen nimen kuulemisesta oli nimittäin kovin kauan. Se oli tapahtunut kun Aleksanteri Suuri oli vallannut Babylonian. Timanttien valmistamista varten kreiville luovutettiin tyhjilleen jäänyt Chambordin linna. Ainuttakaan timanttia ei valmistettu, koska kreivillä riitti kiireitä Pariisin ja Versaillesin seurapiireissä. [6]

Keskustellessaan seurapiireissä, kreivi herätti huomiota sillä, että hän tunsi kaikki aikansa merkkihenkilöt, osasi monia kieliä, tiesi kaiken luonnontieteistä ja oli matkustellut paljon, erityisesti Aasiassa, jonka olojen asiantuntijana esiintyi. Kaikki eivät suinkaan vakuuttuneet hänen puheistaan. Aikansa kuuluisuus Casanova, joka tunsi salonkihuijareiden keinot, yritti paljastaa kreivin siinä kuitenkaan onnistumatta. Monet halusivat laittaa huijarina pitämänsä miehen vankilaan. Saint-Germain poistui Ranskasta Alankomaiden kautta Englantiin vuonna 1760, koska hänestä oli annettu pidätysmääräys. Pidätysmääräys ei tullut huijauksista, vaan siitä, että kreiviä pidettiin vakoilijana. [7]

Englannista Saint-Germain siirtyi Alankomaiden kautta Venäjälle, jossa hänen väitetään salaliittoteorioiden mukaan osallistuneen Katariina Suuren valtaantuloon johtaneiden levottomuuksien järjestämiseen.

Seuraavana vuonna Saint-Germain oli Belgiassa, missä hän osti maata ja yritti tarjota palveluksiaan valtiolle. Tuloksettomien neuvottelujen aikana Saint-Germainin väitetään muuttaneen rautaa joksikin kultaa muistuttavaksi aineeksi. Näiden tapahtumien jälkeen Saint-Germain katosi yhdeksitoista vuodeksi.

Vuonna 1774 Saint-Germainin väitetään yrittäneen esitellä itsensä baijerilaiselle kreiville vapaaherra Reinhard Gemmingen-Guttenberginä.

Vuonna 1776 Saint-Germain oleili Saksassa kutsuen itseään Kreivi Welldoneksi tarjoten palveluksiaan eri hoveille.

Saint-Germain kuoli luultavasti keuhkotautiin vuonna 1784, Eckernfördessä, Schleswigissä, jonne hänet on haudattu.

Legendoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saint-Germainin uskottiin osaavan lähes kaikkia Euroopan kieliä.
  • Saint-Germainin väitettiin osaavan poistaa vikoja jalokivistä.
  • Saint-Germainin uskottiin olevan kuolematon.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lindqvist, Herman: Madame de Pompadour. Äly, kauneus, valta. Suomentanut Päivi Kivelä, WSOY Bookwell Oy, Porvoo 2010, ISBN 978-951-0-35293-9

Lähdeviiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s. 167
  2. http://www.realunexplainedmysteries.com/the-count-de-saint-germain
  3. Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s. 166
  4. Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s. 166
  5. Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s. 166
  6. Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s. 166
  7. Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s. 166