Konstantin Konstantinovitš Romanov
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Lisättävä puuttuvat lähteet, joista voi tarkistaa tietojen paikkansapitävyyden. |
| Konstantin Konstantinovitš | |
|---|---|
| Venäjän suuriruhtinas | |
 | |
| Syntynyt |
Konstantin Konstantinovitš Romanov 22. elokuuta 1858 Pietari, Venäjä |
| Kuollut |
15. kesäkuuta 1915 (56 vuotta) Pauluskoi, Venäjä |
| Puoliso |
Elisabet Saksi-Altenburg ( 1884) |
| Lapset | 9 |
| Suku | Romanov |
| Isä | Konstantin Nikolajevitš |
| Äiti | Aleksandra Iosifovna |
| Uskonto | Venäjän ortodoksi |
Konstantin Konstantinovitš Romanov (ven. Константи́н Константи́нович); (22. elokuuta 1858 Strelna, Pietari, Venäjän keisarikunta – 15. kesäkuuta 1915 Pavlovsk, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen aatelinen, Venäjän keisari Nikolai I:n pojanpoika ja suuriruhtinas.
Suku ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konstantinin isä oli suuriruhtinas Konstantin Nikolajevitš Romanov (1827-1892) ja äiti suuriruhtinatar Aleksandra Josifovna. Konstantinin vanhin sisar suuriruhtinatar Olga Konstantinovna nai Kreikan kuninkaan Yrjö I:n vuonna 1867.
Lapsuudesta asti Konstantin oli kiinnostunut taiteesta ja musiikista eikä niinkään sotapalveluksesta, mikä oli tapa venäläisissä aatelisperheissä. Hän palveli ensin Keisarillisessa laivastossa, mutta jätti sen kesken ja liittyi Keisarilliseen henkivartiokaartiin.
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konstantin avioitui Pietarissa vuonna 1884 herttuatar Elisabet Saksi-Altenburgin kanssa.[1] Vaikka Konstantinilla oli miessuhteita, hän omistautui vahvasti perheelle, johon syntyi yhdeksän lasta:
- Ioann Konstantinovitš Romanov (1886–1918), teloitettiin Uralilla vallankumouksen aikana
- Gavriil Konstantinovitš Romanov (1887–1955), pidätettiin ja pääsi vapaaksi Maksim Gorkin avulla, pakeni Suomen kautta Pariisiin, jossa kirjoitti muistelmansa. Kuoli lapsettomana.
- Tatjana Konstantinova Romanova (1890–1970), avioitui ruhtinas Konstantin Bagration-Muhranskin kanssa, joka kuoli ensimmäisen maailmansodan alussa. Morganaattinen avioliitto vuonna 1921 Aleksandr Korotšentsovin kanssa, joka kuoli vuotta myöhemmin. Vietti loppuelämänsä Jerusalemin Olivet-luostarissa nimellä sisar Tamara.
- Konstantin Konstantinovitš Romanov (1891–1918), teloitettiin Uralilla vallankumouksen aikana
- Oleg Konstantinovitš Romanov (1892–1914), kaatui 1. maailmansodassa rintamalla
- Igor Konstantinovitš Romanov (1894–1918), teloitettiin Uralilla vallankumouksen aikana
- Georgi Konstantinovitš Romanov (1903–1938), kuoli 35-vuotiaana naimattomana leikkaukseen New Yorkissa Yhdysvalloissa
- Natalia Konstantinova Romanova (1905-1905), kuoli lapsena
- Vera Konstantinova Romanova (1906–2001), kuoli naimattomana New Yorkissa Yhdysvalloissa
Kun ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna 1914, Konstantin ja Elisabet olivat Saksassa Wildungenin kylpylässä. He olivat nyt vihollisvaltiossa ja päättivät paeta, mutta Saksan viranomaiset pidättivät heidät. Elisabet kirjoitti Saksan keisarilliselle perheelle ja pyysi apua. Saksan viranomaiset vapauttivat Konstantinin ja Elisabetin ja kuljettivat heidät Venäjälle.
Kaikki perheen pojat palvelivat 1. maailmansodassa, ja heistä Oleg kaatui rintamalla vuonna 1914. Konstantin itse kuoli sairauteen 15. kesäkuuta vuonna 1915. Venäjän vallankumouksen yhteydessä pojista Ioann, Gavriil, Konstantin ja Igor joutuivat bolševikkien vangiksi lokakuun vallankumouksen aikana vuonna 1917. Ioann, Konstantin ja Igor teloitettiin Uralilla vuonna 1919. Konstantinin puoliso Elisabet sekä jälkeläiset Gavriil, Tatjana, Vera, ja Georgi onnistuivat siirtymään länteen.
Konstantinin runoutta on julkaistu myös suomeksi.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ H. K. K. Konstantin. Finlands Allmänna Tidning, 30.04.1884, nro 100, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.7.2015.
- ↑ Samuli Saarela: Imatra-runous. 200 vuotta lyriikkaa koskesta., s. 40, 69, 280. Samuli Saarela, 2021. ISBN 978-952-94-4672-8.
| ||||||||||||||||||||||
