Kolmioruuniyökkönen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kolmioruuniyökkönen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Maayökköset Noctuinae
Suku: Harmoyökköset Xestia
Laji: triangulum
Kaksiosainen nimi

Xestia triangulum
(Hufnagel, 1766)

Katso myös

  Kolmioruuniyökkönen Commonsissa

Kolmioruuniyökkönen (Xestia triangulum) on yleinen yöperhoslaji. Aikaisemmin siitä käytettiin nimeä kolmiomaayökkönen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmioruuniyökkönen on keskikokoinen, ruskea yökkönen, jonka siivet ovat pituuteensa nähden melko leveät. Etusiipien pohjaväri on punertavan ruskea. Siiven keskiosassa on tumma suorakaiteen muotoinen kuvio, johon vaaleanruskea rengastäplä tekee syvän loven tai jakaa sen jopa kahtia. Sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat vaaleat ja siiven keskiosan puolelta tummavarjoiset. Sisempi poikkiviiru tekee terävän mutkan. Aaltoviirun kohdalla siiven etureunassa on tummanruskea täplä. Takasiivet ovat harmaanruskeat, lähes yhtä tummat kuin etusiivet. Pään takana on karvainen kaulus, joka on alaosastaan vaaleampi ja vaalean poikkiviirun yläpuolelta tumma. Siipiväli on 36–46 mm.[2][3][4]

Kolmioruuniyökkösen voi sekoittaa lähinnä kilpiruuniyökköseen (Xestia c-nigrum).

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmioruuniyökkösen levinneisyys ulottuu Pyreneiltä Keski-Euroopan poikki Skandinaviaan, Kaukasukselle ja Keski-Aasiaan.[4] Suomessa se on erittäin yleinen mutta melko eteläinen laji, jonka pohjoisimmat havainnot ovat Kainuusta. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun lopulta elokuun puoleen väliin.[5]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on pääasiassa kosteiden lehtojen, lehti- ja sekametsien asukki, joka viihtyy myös puistoissa ja puutarhoissa mutta joskus kuivemmillakin paikoilla. Aikuiset perhoset lepäävät päivisin ja lähtevät liikkeelle hämärän laskeuduttua. Ne lentävät sekä valolle että syötille. Toukka talvehtii keskenkasvuisena.[4]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka on monilla eri kasveilla elävä polyfagi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]