Kolme kruunua

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo symbolista. Käsitteen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kolme kruunua –symboli

Kolme kruunua (ruots. tre kronor) on Ruotsin heraldinen kansallissymboli. Ennen kolmea kruunua Folkunga-suvun kuninkaat käyttivät Ruotsin valtakunnansymbolina Folkungalejonet-vaakunaa.[1]

Historia ja merkitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla tehdystä ranskalaisesta tutkimuksesta käy ilmi, että Maunu Eerikinpoika käytti kolmea kruunua Ruotsin vaakunana ja symbolina 1330-luvulta lähtien. Avignonissa sijaitsevassa paavin palatsissa on friisi, jossa esiintyy kolme kruunua -vaakuna. Friisissä on lukuisten ristiretken suunnittelemiseen osallistuneiden kardinaalien ja valtioiden vaakunoita. Kolmen kruunun vaakuna osoittaa Ruotsin olleen edustettuna kokouksessa, joka voidaan ajoittaa vuoteen 1336.[2]

Aiemmin uskottiin, että vaakunaa olisi käytetty ensimmäisen kerran vakituisena valtionsymbolina omassa vaakunakilvessään Albrekt Mecklenburgilaisen sinetissä vuonna 1364.[3] Kuitenkin jo aiemmin, 1350-luvulla, kolme kruunua esiintyi ringissä kolikoissa.[4][1]

Maunu Ladonlukko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kolme kruunua -symboli saattaa olla peräisin sinetistä, jota Maunu Eerikinpojan isänisä Maunu Ladonlukko käytti 1200-luvun loppupuoliskolla. Tämän sinetin kääntöpuolta, Folkunga-suvun leijonaa, kehystää nimittäin kolme kruunua ympyrän muodossa, aivan kuten 1350-luvun kolikoissakin.[1][5] Tarkalleen ottaen kolme kruunua ei kuitenkaan tässä sinetissä ole vielä vaakuna, vaan ainoastaan koriste Folkunga-vaakunan ympärillä.[5] Näiden kolmen kruunun merkitystä ei tiedetä, mutta kruunut saattoivat vain symboloida kuninkaallista valtaa.

Kuningas Maunun vanhempi veli Valdemar käytti kuninkaana ollessaan vaakunaa, jossa oli kolme kruunattua leopardia allekkain. Kun hän menetti kruununsa nuoremmalle veljelleen vuonna 1275, hän poisti myös leopardeiltaan kruunut. Teko osoitti kruunujen olevan osa kuninkaallista arvokkuutta. Valdemar käytti äitinsä Eerikin suvun vaakunaa, kun taas Maunu käytti isänsä Bjälbo-suvun vaakunaa. Maunun voidaan tulkita ”poimineen” veljensä jälkeen jättämät kruunut, kun Maunu kruunasi ainokaisen leijonansa ja ympäröi sen kolmella kruunulla.

Maunu Eerikinpojan kolme valtakuntaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Maunu Eerikinpoika astui valtaan 1330-luvulla oltuaan pitkään holhouksenalaisena. Hänen isänsä Eerik Maununpoika kuoli Nyköpingin pidoissa. Eerikin kronikan mukaan kuningas Birger Maununpoika vangitsi veljensä Eerikin ja Valdemarin Nyköpingin linnan vankityrmään, missä he kuolivat nälkään. Birger Maununpoika häädettiin maasta näiden murhien jälkeen. Maunu Eerikinpojasta tuli Norjan kuningas jo lapsena. Hän oli Norjan kruunun ainoa perijä, koska hänen äitinsä Ingeborg ei naisena voinut nousta hallitsijaksi. Maunu Eerikinpojan onnistui hankkia Skåne 1330-luvulla, sillä Tanskalla oli tuolloin taloudellisia vaikeuksia ja se joutui panttaamaan Skånen. Hän alkoi kutsua itseään kirjeissä ja asiakirjoissa ”Ruotsin, Norjan ja Skånen kuninkaaksi”.

Kolmen kruunun symboli onkin saattanut saada alkunsa juuri Maunu Eerikinpojan hallitsija-aikana, sillä kolmen kruunun voidaan tulkita symboloivan kolmea valtakuntaa. Sen lisäksi sekä kirkko että kansa pitivät kolmilukua pyhänä ja hyvänä lukuna. Kolmilukua käytettiin jo tuolloin heraldiikassa. Toisaalta on mahdollista, ettei kolmiluvulla ollut mitään erityistä merkitystä ja että kolme kruunua ei symboloinut kolmea valtakuntaa. Itämaan tietäjien tunnuksena etenkin Keski-Euroopassa käytettiin keskiajalla kolmea kuninkaan kruunua, josta se voitiin kopioida Ruotsin vaakunaksi. Onhan Ruotsin lipunkin tausta kristillinen (risti).

Vaakunan ulkonäkö on saattanut vaikuttaa siihen, että se hyväksyttiin Ruotsin kuningaskunnan symboliksi ja että sitä alettiin pitää Ruotsin valtakunnan vaakunana. Kolme kruunua oli yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä vaakuna, ja se oli myös helppo muistaa ja jäljentää. Kolme kruunua loi keskiajalla myönteisiä mielikuvia kolmesta pyhästä miehestä, itämaan tietäjistä, joiden Kölnissä olevista pyhäinjäännöksistä oli tullut tärkeä pyhiinvaelluskohde hurskaille pohjoismaalaisille. Kölnin kaupungin vaakunassa on yhä nykyäänkin kolme kruunua.[6]

Albrekt Mecklenburgilainen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albrekt Mecklenburgilainen oli ensimmäinen kuningas, joka käytti kolmea kruunua kuninkaallisessa sinetissään. Näin vaakunasta tuli valtakunnan tärkein symboli. Samanaikaisesti hän kuitenkin säilytti Ruotsin valtaistuinta hallitsevassa Bjälbo-suvussa kulkeneen vanhemman vaakunan kruunupäisine leijonineen. Ruotsilla on vielä nykyäänkin kaksi rinnakkaista valtakunnan vaakunaa.

Albrekt Mecklenburgilainen (vas.) isänsä kanssa. Albrekt Mecklenburgilainen oli ensimmäinen kolmen kruunun kanssa kuvattu ruotsalainen hallitsija.

Kalmarin unioni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myös suuressa valtakunnan vaakunassa on kolme kruunua.

Albrekt Mecklenburgilaisen jälkeen kolmen kruunun vaakunaa kuninkaallisena vaakunanaan käyttivät myös Margareeta I ja muut Kalmarin unionin aikaiset hallitsijat.

Kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonde loi valtakunnan vaakunan vuonna 1449 menetettyään asemansa Norjan hallitsijana. Vaakunassa kolme kruunua ja Bjälbo-suvun vaakuna yhdistyvät. Ensimmäisessä kuninkaan vaakunassaan ruotsalais-norjalaisena kuninkaana hän yhdisti Ruotsin kolme kruunua ja Norjan leijonan, mutta jätti Bjälbo-suvun kuninkaan vaakunan kokonaan pois.

Tanskan kuninkaat säilyttivät kolmen kruunun vaakunan vielä senkin jälkeen, kun Ruotsi oli Kustaa Vaasan aikana lopullisesti eronnut unionista. Vaakunasta tulikin yksi niistä monista kiistakysymyksistä, jotka johtivat Pohjoismaiden seitsenvuotiseen sotaan 1560-luvulla. Tanskan vaakunassa on yhä tänäkin päivänä kolme kruunua, mutta ne nähdään lähinnä historiallisena symbolina keskiaikaiselle unionille.[2]

Vuoden 1982 laki valtakunnan vaakunasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi asetus vuoden 1982 laissa koskien Ruotsin valtakunnan vaakunaa oli, että kolme kruunua voidaan pitää viittauksena valtakunnan vaakunaan myös ilman vaakunakilpeä. Niinpä symboli on lailla suojattu, eikä sitä saa käyttää muuna, esimerkiksi yrityksen symbolina ilman lupaa.[2] Laki on voimassa ainakin Ruotsissa, mutta sitä voidaan mahdollisesti soveltaa myös kansainvälisesti.

Symbolin voi nähdä myös vuonna 1923 valmistuneen Tukholman kaupungintalon tornin huipulla.

Joitakin poikkeuksia vuoden 1980 paikkeilla lukuun ottamatta symbolia on käytetty vuodesta 1938 lähtien Ruotsin mies- ja naisjääkiekkomaajoukkueen pelipaidoissa. Myös Ruotsin yleisurheilumaajoukkue käyttää symbolia kilpapaidoissaan. Miesten kelkkajääkiekon maajoukkue sitä vastoin käyttää muunnosta Kolme kimalaista.[7]

Muita vaakunoita, joissa on kolme kruunua

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kolme kruunua esiintyi jo vuonna 1200, kun Otto IV koristutti itämaan tietäjien haudan vanhassa romaanisessa Kölnin tuomiokirkossa. Nykyistä kirkkoa alettiin rakentaa vasta vuonna 1248. Symboli on myös Kölnin kaupungin vaakunassa, vaikkakin siinä kruunut on aseteltu vierekkäin vaakunan yläosaan.
  • 1290-luvun paikkeilla kolme kruunua esiintyi Tanskan niin kutsutuissa sisällissotarahoissa.
  • Galitsiassa kolme kruunua on kuulunut maakunnan vaakunakuvan alaosaan jo keskiajalta lähtien. Kultaiset kruunut ovat sinisessä vaakunakilvessä, aivan kuten Ruotsin pienessä valtakunnan vaakunassakin. Symboli ilmestyi myös Puolassa 1296 Krakovan piispan otettua sen vaakunaansa. Galitsia on perinteisesti ollut tärkeä keskus Puolassa, jossa Krakova oli Galitsian ja koko Puolan pääkaupunki ennen Puolan jakoja. Sittemmin Galitsiasta tuli hallinnollinen yksikkö Itävalta-Unkarissa ja nimellisesti myös kuningaskunta.
  • Myös Irlannin maakunta Munster käyttää kolmea kultaista kruunua sinisellä pohjalla.
  • Kolme kruunua on yhä tänäkin päivänä Oxfordin yliopiston vaakunassa, joskin kirjan ympärillä.
  • Englannissa symboli esiintyy niin kutsutussa Pyhän Edmundin lipussa, joka liittyy kuningas Arthurin legendaan.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lilla Uppslagsboken, Förlagshuset Norden AB, Nordens boktryckeri, Malmö 1974.
  • Nordisk familjebok (1916 vuoden painos) Internetissä (Runeberg-projekti), [1]
  • Ny svensk vapenbok, Clara Nevéus (teksti) ja Bror Jacques de Wærn (kuvitus), Streiffert & Co Bokförlag HB yhteistyössä Ruotsin kansallisarkiston kanssa, Tukholma 1992.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Artikkeli Ruotsin valtakunnanvaakunasta (ruotsiksi) Nordisk Familjebokissa (1916-vuoden painos; Runeberg-projekti).
  2. ↑ a b c Ny svensk vapenbok 1992, s. 15.
  3. ↑ Lilla Uppslagsboken 1974, nide 9, palsta 526; sekä Ny svensk vapenbok 1992, s. 15.
  4. ↑ Lilla Uppslagsboken 1974, nide 9, palsta 526.
  5. ↑ a b Ny svensk vapenbok 1992, s. 12–13.
  6. ↑ Ny svensk vapenbok 1992, s. 15 (viittaus koskee koko kappaletta).
  7. ↑ Kelkkajääkiekko - Kälkhockeyhistoria (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kolme_kruunua&oldid=22217029”