Klearkhos Soloilainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Klearkhos Soloilainen (m.kreik. Kλέαρχoς ὁ Σολεύς, Klearkhos ho Soleus; lat. Clearchus; 300-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klearkhos oli kotoisin Soloista, Kyprokselta. Hän kuului peripateetikkoihin, mutta sai vaikutteita myös akatemialaisuudesta ystävänsä Herakleides Pontoslaisen kautta.[1]

Klearkhoksen uskotaan matkustaneen baktrialaiseen Ai-Khanoumin kaupunkiin. Hän oli Stasanorin, Aleksanteri Suuren kenraalin ja myöhemmän Baktrian ja Sogdianan satraapin, maanmies ja aikalainen.

Ai-Khanoumista on löydetty vuosiin 300–250 eaa. ajoitettu hautamuistomerkki, joka on tunnistettu Kineaan haudaksi. Kineas kuvataan kreikkalaisen siirtokunnan perustajaksi ja johtajaksi (oikistēs). Hautamuistomerkissä on kirjoitus, jonka on sen itsensä mukaan kirjoittanut Klearkhos, jota pidetään samana Klearkhos Soloilaisena. Hän kopioi kirjoituksen Delfoista.

Kirjoituksessa lukee:

»Lapsena, opi hyviä tapoja.
Nuorena miehenä, opi hallitsemaan halut.
Keski-iässä, ole oikeudenmukainen.
Vanhalla iällä, anna hyviä neuvoja.
Sitten kuole, ilman katumusta.»

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klearkhos kirjoitti laajalti itäisistä kulttuureista, Persiasta Intiaan, ja häneltä tunnetaan useita tekstikatkelmia. Hänen teoksensa Kasvatuksesta (Περὶ παιδείας, Peri paideiās) tunnetaan Diogenes Laertiokselta.

Klearkhos esitti useita teorioita läntisten ja itäisten uskontojen välisistä yhteyksistä. Teoksessaan Kasvatuksesta hän kirjoitti, että "gymnosofistit ovat maagien jälkeläisiä". Toisessa Josephuksen lainaamassa tekstissä hän kertoo keskustelusta Aristoteleen kanssa, jossa filosofi sanoi heprealaisten olevan intialaisten filosofien jälkeläisiä.

Hänen teoksiinsa kuuluivat myös:[2]:

  • Elämät (Βίοι, Bioi) – elämäkerrallinen teos, ainakin kahdeksan osaa
  • Kommentaari Platonin Timaiokseen
  • Platonin ylistyspuhe (Πλάτωνος ἐγκώμιον, Platōnos enkōmion)
  • Matemaattisista aiheista Platonin Valtiossa (Περὶ τῶν ἐν τῇ Πλάτωνος Πολιτείᾳ μαθηματικῶς ἐιρημένων, Peri tōn en tē Platōnos Polīteiā mathēmatikōs eirēmenōn)
  • Gergithios (Γεργίθιος) – tutkielma imartelusta
  • Ystävyydestä (Περὶ φιλίας, Peri filiās)
  • Sananlaskuja (Παροιμίαι, Paroimiai)
  • Arvoituksista (Περὶ γρίφων, Peri grifōn)
  • Erōtika (Ἐρωτικά) – kokoelma rakkaustarinoita
  • Maalauksista (Περὶ γραφῶν, Peri grafōn)
  • Perigrafai(?) (Περιγραφαί(?)) – Athenaioksen lukutapa on kyseenalainen (XIV 648f)
  • Sähkörauskusta (Περὶ νάρκης, Peri narkēs)
  • Vesieläimistä (Περὶ τῶν ἐνύδρων, Peri tōn enydrōn)
  • Kukkuloista (Περὶ θινῶν, Peri thīnōn) – hiekka-autiomaista?
  • Luurangoista (Περὶ σκελετῶν, Peri skeletōn) – anatominen teos
  • Unesta (Περὶ ὕπνου, Peri hypnū) – aitous kyseenalainen

Tutkijat ovat erimielisiä siitä, tulisiko Aelianus Tacticuksen lainaama sotataktiikkaa käsittelevä teos laittaa Klearkhos Soloilaisen vai Klearkhos Herakleialaisen nimiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jatakari, Tuija: Antiikin filosofien daimon-oppi - Thaleesta keskiplatonisteihin
  2. Smith, William (toim.): Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, "Clearchus" (1867)