Maagi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Itämaan tietäjät, joille on annettu nimet Kaspar, Melkior ja Baltasar. Mosaiikki Pyhän Apollinariuksen basilikasta Ravennasta.

Maagi (kreikan sanasta μάγος ja muinaispersian sanasta maguš) tarkoittaa nykykielessä magiikkaa eli yliluonnollisia taikavoimia hallitsevaa ihmistä – noitaa, velhoa, taikuria, tietäjää tai šamaania.

Maagi-termin alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa käytetyn maagi-termin alkuperä on meedialaisten pappien nimityksessä, vaikkakin Euroopassa on yleensä käytetty tätä nimitystä yleisesti koko Persian valtakunnan papeista.

Maagit olivat muinainen heimo Meediasta, ennen Meedian liittämistä Persian valtakuntaan n. 550 eaa. He olivat vastuussa yhteisön uskonnollisista menoista ja hautajaismenoista. Myöhemmin he omaksuivat zarathustralaisuuden, mutta muuttivat kuitenkin sen alkuperäisiä opetuksia, niin että siitä kehittyi oppi nimeltä zurvanismi. Zurvanismista tuli Sassanidien valtakunnan (226-650) yleisin zarathustralaisuuden muoto. Zurvanismista ei ole merkkejä 900-luvun jälkeen.

Maagit selittivät yleensä tähtiä ja ennustivat mm. eläinten sisäelimistä. Maageilla, kuten papeilla yleensäkin tuona aikana, oli suuri valta valtakuntien politiikassa ja oikeuden jakamisessa. Maagi-termi liitettiin vasta paljon myöhemmin mustaan magiaan ja muihin okkultistisiin yhteyksiin.

Nimityksellä 'maagi' voidaan viitata tietäjiin, velhoihin, noitiin tai šamaaneihin. Tunnetuimmat maagit ovat Raamatun mainitsemat "itämaan kolme viisasta miestä", joiden haudat Marco Polo väitti nähneensä nykyisessä Iranin Savehissa, Teheranissa.

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.