Kirppu (hevonen)
| Kirppu | |
|---|---|
 Kirppu ja Ludvig Fabritius Aurajoen jäällä. |
|
| Syntynyt | 1879 |
| Kuollut | 1907 (27 vuotta) |
| Sukupuoli | ori |
| Väri | vaaleanpunarautias |
| Rotu | suomenhevonen |
| Synnyinmaa |
 Suomi |
| Isä | Löfgrenin Poiku |
| Emä | Granlundin tamma |
| Kasvattaja | Pöykkölän tila, Rovaniemi |
| Omistaja |
Pöykkölän tila (1879–1883) Leontej Tichanoff (1884–1887) Ludvig Fabritius (1888–1907) |
| Tasoitusennätys | 1.42,5 |
| Voittosumma | 11 508 mk |
| Suurkilpailuvoittoja | |
|
Suuri orikilpailu 1888, 1889, 1890, 1891 |
|
Kirppu (1879 Rovaniemi – 1907 Pöytyä) on yksi neljästä kantaoriista, joista kaikki nykypäivän suomenhevoset polveutuvat.[1] Se oli aikakautensa tunnetuin suomalainen kilpahevonen,[2] joka voitti muun muassa nykyisten Kuninkuusravien edeltäjänä pidetyn Suuren orikilpailun neljästi peräkkäin vuosina 1888–1891.
Pöykkölän tilalla Rovaniemellä syntynyt Kirppu siirtyi vuonna 1884 Uhtualta kotoisin olleen venäläisen kauppiaan Leontej Tichanoffin omistukseen. Rovaniemen varakkaimpiin liikemiehiin kuulunut Tichanoff puolestaan myi oriin neljä vuotta myöhemmin turkulaiselle eläinlääkärille Ludvig Fabritiukselle, jonka hoivissa hevonen vietti loppuikänsä.[3]
Kilpauran alku Rovaniemellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirppu tunnettiin kotiseudullaan jo nuorena lahjakkaana juoksijana, mutta oli kuitenkin aluksi liian rajuluonteinen kilpahevoksi. Valtion kilpa-ajoissa Kirppu oli mukana ensimmäistä kertaa Oulussa vuonna 1884, jolloin sitä valmensi ja ohjasti Karvo-niminen maanviljelijä. Aikalaisten kertomusten mukaan Karvolla oli vaikeuksia saada hevosta hillityksi kilpailutilanteessa. Hevonen juoksi Oulussa kolmen virstan matkalla ajan 6.25 ja sijoittui toiseksi. Kaksi vuotta myöhemmin Kirppu oli jo rauhoittunut ja voitti Oulussa ajalla 6.08,5.[3]
Vaikka Kirppu oli poikkeuksellisen lahjakas hevonen, sillä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta nousta suuren yleisön tietoisuuteen kaukaa Rovaniemeltä käsin. Kilpailumatkat olivat pitkiä, joten niiden jälkeen ori ei luonnollisesti ollut enää itse kilpailussa parhaimmillaan. Päästäkseen Jyväskylän valtionajoihin Kirppu joutui taittamaan peräti 700 kilometrin pituisen matkan. Lopputuloksena oli väsyneenäkin tehty oma ennätys 6.00,0, mutta se ei riittänyt edes palkintosijoille, vaan vaivanpalkkana oli pelkkä kunniakirja.[2]
Fabritiuksen omistuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viipurilainen eläinlääkäri Ludvig Fabritius oli tutustunut Kirppuun ensimmäistä kertaa Hämeenlinnan valtionajoissa 1886 ja ihastui hevoseen niin, että päätti hankkia sen omakseen. Kilpailutoiminta oli tuohon aikaan hyvin rajoittunutta, esimerkiksi valtionajoissa samaa hevosta ei sääntöjen mukaan voitu palkita kuin kaksi kertaa vuodessa. Tämän vuoksi Kirppu kilpaili Turkuun muuttaneen Fabritiuksen käsistä vain pari kertaa vuodessa, yleensä Turun valtionajoissa ja Hämeenlinnan Suuressa orikilpailussa, sekä kerran myös Helsingissä.[2] Suuren orikilpailun Kirppu voitti neljästi peräkkäin vuodesta 1888 lähtien.
Maaliskuussa 1888 ori teki uuden omistajansa Ludvig Fabritiuksen ohjastamana Suuressa orikilpailussa kolmen virstan suomenennätyksen 5.34,4. Nykyisin käytettävänä kilometriaikana tulos on 1.44,3.[3] 1890-luvun alussa Kirppu oli noussut jo kansalliseksi kuuluisuudeksi, jonka kilpailuja saapui katsomaan suuria väkijoukkoja. Viimeisen kerran se osallistui valtionajoihin voitokkaasti Helsingissä vuonna 1895.[2]
Vuonna 1895 Kirppu loukkaantui polviinsa astutettavana olleen tamman potkaistua sitä, ja se siirrettiin lopulta Pöytyälle Pihlavan kartanoon viettämään vanhuuspäiviään.[3] Loppuunkuluneista hampaistaan kärsinyt Kirppu lopetettiin kesällä 1907 27-vuotiaana. Fabritius kutsui sitä ”elämänsä hevoseksi” ja julkaisi jopa Kirpun yli 400-sivuisen elämäkerran vuonna 1927.[2]
Kilpailutilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteensä Kirppu kilpaili urallaan 26 kertaa, joista voittoja kertyi 16 ja kakkossijoja kuusi. Palkintosummaksi muodostui 11 508 silloista markkaa, joka vastaa vuoden 2015 rahassa noin 60 000 euroa[4] ja ennätykseksi jäi kilometriajaksi muutettuna 1.42,5. Nykyinen Suomen ennätys 3 100 metrin matkalla on Köppisen vuonna 2014 Porissa juoksema 1.23,8.[5]
Kantakirja ja jälkeläiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kantakirjaan Kirpun merkitsi Turun Hippos vuonna 1903. Orinäyttelyihin se osallistui muun muassa Vaasan maatalousnäyttelyn yhteydessä 1894, jolloin se sai ensimmäisen palkinnon.
Isäoriina Kirppu sai yhteensä 170 jälkeläistä, joista 89 oli oriita ja 81 tammoja.[3] Kirpun isälinjalta polveutuvat muiden muassa ravikuninkuuden voittaneet Ihme-Toti (1962) ja Riuska (1966)[1] sekä ravikuningattaret Ilo (1948), Riuskan-Tyttö (1974, 1976), Lenita (1979) ja Totina (1991). Nykyään Kirpun suora isälinja on lähes sammunut, ja se on enää muutaman Ihme-Totin (s. 1948) jälkeläisen varassa.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Sukulinjat (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Hippos. Viitattu 11.5.2015.
- ↑ a b c d e Itkonen, Laura: Hevosen ja ihmisen yhteinen matka – Ravihevonen ihmisen maailmassa, s. 27–29. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2007. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e Kirppu Tt 710 Sukuposti. Viitattu 11.5.2015.
- ↑ Rahamuseo: Rahanarvolaskuri (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomenhevosten Suomen ennätykset Suomen Hippos. Viitattu 12.5.2015.
- ↑ Nykypäivän suomenhevoset periytyvät neljästä kantaoriista (Arkistoitu – Internet Archive) HevosNetti. Viitattu 11.5.2015.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fabritius, Ludvig: Juoksijaori Kirppu, sen elämäkerta, sen merkitys hevossiitoksessamme ja selostus sen kantakirjajälkeläisistä, Turku, 1927.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirppu Wikimedia Commonsissa
