Kilven Kuoro

Kilven Kuoro on Helsingissä toimiva sekakuoro. Kuoron toiminnan pohja luotiin jo vuonna 1885, jolloin Aurora Karamzin lahjoitti Raittiusyhdistys Kilven laulu- ja soittokunnalle huomattavan rahasumman (300 mk) toiminnan tukemiseen. Tällöin noin 30 hengen kuoro lauloi lähinnä omaksi ilokseen aina vuoteen 1913. Silloin johtajaksi tuli Wilho Siukonen joka muodosti Kilven Kuorosta konserttikuoron, jolla oli säännölliset harjoitukset ja josta alettiin pitää jäsenluetteloa. Vuotta 1913 pidetäänkin kuoron varsinaisena perustamisvuotena. Ensimmäinen konsertti oli 6. joulukuuta 1914.

Merkkitapauksena voidaan myös pitää Kilven Kuoron esiintymistä 3. tammikuuta 1924 sotilasradiossa, sillä se oli ensimmäinen kuorolauluesitys Suomessa, jota kuultiin radion välityksellä ja siitä kirjoitettiin Päivälehdessä: “Laulu oli selvää ja voimakasta ja kuului kauniilta ja hyvin ainakin Kemiin asti”.

Kilven Kuoro juhli 15-vuotisjuhlaansa vuonna 1928, jolloin kantaesitettiin kuoron edelleen pitkäaikaisimman johtajan Väinö Pesolan säveltämä ja Lauri Pohjanpään sanoittama Kilven Kuoron marssi. Kymmenen vuotta myöhemmin vietettyyn 25-vuotisjuhlaan säveltäjä, professori Jean Sibelius lähetti tervehdyksen, jossa mainitsi: "Olen aina suurella mielenkiinnolla ja mielihyvin kuunnellut Kilven Kuoron erinomaisia esityksiä. Jean Sibelius".

Kilven Kuoro esitti 1920- ja -30-luvuilla suuria kuoroteoksia ja kantaesitti useiden kotimaisten säveltäjien, kuten Pesolan, Ilmari Krohnin ja Selim Palmgrenin teoksia. Suurten teosten ja kantaesitysten esittäminen on pysynyt osana kuoron ohjelmarunkoa myöhemminkin.

Sodat keskeyttivät kuoron toiminnan mutta sotien jälkeen kuoron toiminta elpyi. Vuonna 1952 Kilven Kuoro hajosi ja osa kuoron jäsenistä perusti Helsingin Laulun. Kuorot ovat toimineet erillään siitä lähtien mutta yhteistyötä on tehty 2000-luvulla: kesällä 2002 kuorot olivat Haminan Laulu- ja Soittojuhlilla ja esittivät yhdessä Felix Mendelssohnin kaksoiskuoroteoksen. Kesällä 2005 kuorot esittivät Terijoen laulujuhlilla kansallisromanttisia kuoroteoksia yhdessä ja keväällä 2007 sai ensiesityksensä Säde Rissasen (nyk. Bartling) kuoroille tekemä sävellys, joka pohjautuu Hannu Mäkelän Jonakin päivänä kirjoitan sinusta runon -teokseen. Satavuotisgaalassaan vuonna 2013 Kilven Kuoro kantaesitti Kaj-Erik Gustafssonin sävellyksen Tommy Tabermannin runoihin Minä haluaisin ja Onni, kerro minulle.

Kilven Kuoron toimintaan ovat vuosien mittaan kuuluneet konserttien lisäksi ulkomaanmatkat. Ensimmäinen matka tehtiin 1926 Tallinnaan. Sen jälkeen matkoja on tehty ympäri Eurooppaa. Merkittävämpiä ovat olleet kilpailumatkat Walesin kansainväliseen kuorokilpailuun Llangolleniin, josta on tullut palkintoina kuudes sija vuonna 1966 ja voitto kansanlaulusarjassa vuonna 1987. 2010-luvulla kuoro on osallistunut myös Interkultur-organisaation kilpailuihin.

Kilven Kuoro levytti ensimmäisen kerran 1929 (His master’s voice). Vuonna 1986 ilmestyi joululevy Kun juhla on juhlien. Koskenpääläisen säveltäjän Eino Rautaruohon teoksia taltioitiin Jämsänkoski-säätiön toivomuksesta kesällä 1988. Pohjoisia tuulia vuodelta 1992 sisältää pohjoismaisten nykysäveltäjien lauluja sekakuorolle. 2004 ilmestyi Valoa-joululevy. Keväällä 2007 valmistui kuoron Cantama-projektin levy, joka sisältää Piae Cantiones -lauluja.

Kilven Kuorossa on nykyisin noin 50 jäsentä. Kuoron puitteissa toimii myös useita pienyhtyeitä. Kilven Kuoro kuuluu Sulasoliin, Sulasolin Helsingin piiriin sekä Sekakuoroliittoon.