Kevytvene

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kevytvene Europa-jolla, peräsin ja kölipainoton evä keltaisella

Kevytvene on painokölitön purjejolla. Ilman oikaisevaa painoköliä kevytvene voi kaatua, mutta kellukkeet pitävät jollan pinnalla. Purjehtija voi nostaa kaatuneen jollan pystyyn omin avuin. Kevytveneet on pääasiassa tarkoitettu päiväpurjehdukseen suojaisille vesialueille ja sisävesille. Kevytveneet soveltuvat erinomaisesti purjehduksen harjoitteluun ja kilpailemiseen, ja suurimmalla osasta niistä retkeily on lähes mahdotonta päiväretkiä lukuun ottamatta. On kuitenkin olemassa retkijollia, kuten Wayfarer[1], SCAMP[2][3], Ilur[4] ja Navigator[5], joissa voi nukkua ja joilla voi tehdä usean päivän retkipurjehduksia. Monet näistä on lisäksi suunniteltu harrastelijaveneenrakentajille, jotka voivat rakentaa niitä puuvanerista tai jopa aidosta puusta.

Kevytvenekilpailu on ratapurjehdusta valvotuissa olosuhteissa suojaisilla vesialueilla rantojen läheisyydessä. Pienin lapsille sekä opetteluun että kilpapurjehdukseen tarkoituttu kevytvene on yhden hengen optimistijolla ja Suomen suurin kevytvene on neljällä miehistöllä purjehdittava E Scow. Nopeimpia kevytveneitä ovat monirunkoiset katamaraanit ja trimaraanit. Yksirunkoisista kevytveneistä nopeimpia ovat ns. skiff-veneet. Näihin kuuluu mm. olympialuokka 49er ja sen junioriversio 29er, jotka ovat suosittuja kilpaveneitä myös Suomessa. Kevytveneitä on Suomessa n. 16.000 kappaletta eli enemmän kuin matkapurjehdittavia köliveneitä tai moottoripurjehtijoita.[6]

Kevytveneet olympialaisissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Olympialaisissa käytettävistä purjeveneistä ovat jollia. Olympiakomitea päättää mitä jollatyyppejä käytetään. Vuoden 2012 Olympialaisissa olivat käytössä seuraavat jollaluokat

49er kilpailee 20 solmun vauhdissa
Tornadolla yksi runko ilmassa
  • 470: Kahdenhengen jolla, miehet ja naiset
  • 49er: kahden hengen jolla, avoin
  • Laser: yhden hengen jolla miehet
  • Finnjolla: yhden hengen jolla, avoin
  • Laser Radial: yhden hengen jolla, naiset

Muita Suomessa tunnettuja jollia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. the Cruising Life - the many joys of Wayfarer Cruising as seen through a variety of logs, Wayfarer International
  2. Herman, Dick: A Boat Called Scamp, s. 53-72. Createspace, 2014. ISBN 978-1-4959-6405-3.
  3. Nichols, David: Below 40° South Lutra Productions.
  4. Barnes, Roger: The Dinghy Cruising Companion, s. 190-207. Adlard Coles Nautical, 2014. ISBN 978-1-4081-7916-1.
  5. Ditterich, Robert: ”Navigator Moments”, Something About Navigator: The Welsford Camp Cruiser, s. 49-100. CreateSpace Independent Publishing Platform, 2010. ISBN 978-1456314637.
  6. Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa - Merenkulkuhallituksen julkaisuja 5/2005