Keskustelu:Tapiolan kaavoitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yhdistäminen Tapiola-artikkeliin[muokkaa wikitekstiä]

Tapiolan kaavoitus on niin laaja aihe, että se on peruste omaksi artikkelikseen. Kiitos vinkistä, lisätään linkki Tapiola -sivulle.Kalevanvainio 8. lokakuuta 2007 kello 16.52 (UTC)

Artikkelin pituus on jo 8 sivua, mikä ei tue yhdistämistä. Aiheesta ei ole myöskään syntynyt laajempaa keskustelua. Näillä perusteilla poistan logon. Otsonvainio 22. joulukuuta 2007 kello 15.41 (UTC)
Artikkeli on tosiaan hyvin pitkä, mutta se herättää kysymyksen siitä, kuinka tarkkaan yhden kaupunginosan kaavoitusta on syytä ruotia tietosanakirja-artikkelissa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunnan tämänhetkiset varajäsenet ei millään tapaa ole sellaista tietoa, joka kuuluu tietosanakirja-artikkeliin. -- Piisamson 22. joulukuuta 2007 kello 23.06 (UTC)
Tarkemmin ajateltuna Tapiolaa on kai kaavoitettu vähintään 1950-luvulta saakka, joten yhtä hyvin voisi luetella kaikki kaupunkisuunnittelulautakunnan tai sitä vastaavan elimen kaikki jäsenet 50 vuoden ajalta, jolloin artikkeli paisuisi älyttömäksi luetteloksi. Ks-lautakunnan jäsenet eivät siis kuulu tähän artikkeliin. -- Piisamson 23. joulukuuta 2007 kello 01.13 (UTC)
Tässä artikkelissa keskitytään ajankohtaisiin rakennushankkeisiin 2000-luvulla. Siten 10-vuoden lautakunnanjäsenet on helppo luetella. Kaavoitukseen vaikuttaa Olavi Louko, Marketta Kokkonen Espoon kaupunginvaltuusto, hallitus ja kaupunkisuunnittelulautakunta. Lisään myös hallituksen jäsenet artikkeliin. Watti 11. tammikuuta 2008 kello 15.47 (UTC)
Sitten artikkelin otsikko on täysin väärä. Artikkelin otsikko ja puuttuva määritelmä on edelleen vakava ongelma, kun ei ole saavutettu konsensusta siitä, mitä artikkelin pitäisi käsitellä. -- Piisamson 11. tammikuuta 2008 kello 17.07 (UTC)
Samaa mieltä Piisamsonin kommentin kanssa. --Riisipuuro 12. tammikuuta 2008 kello 03.31 (UTC)--

Laitoin korjattava mallineen, ainakin seuraavat asiat pistävät silmään:

  • Ns. juoni puuttuu, artikkeli on hyvin sirpaleinen ja ehkä turhankin yksityiskohtainen
  • Kieliasu vaatii korjausta
  • Teksti rönsyilee välillä aiheen vierestä perusteettomasti.

--Harriv 12. lokakuuta 2007 kello 19.19 (UTC)

Useat artikkelin osiot eivät myöskään täytä neutraaliuden vaatimusta, sillä niissä esitetään vain yhden osapuolen, yleensä Museoviraston ja hankkeiden vastustajien näkemys aiheesta. Artikkeli sisältää myös aika mielenkiintoisia väitteitä, kuten Eläkeläisistä, joiden rahoilla rakennus rakennetaan, 74 % vastustaa korkeita taloja. - kyseiseen kohtaan on lisätty kolmekin lähdettä, mutta Hesarin kirjoitusta lukuun ottamatta väite ei tunnu löytyvän lähteistä. Väite vaikuttaa kovasti omalta päätelmältä, ja vaatii mielestäni sanatarkan lainauksen Helsingin Sanomien kirjoituksesta.

Artikkelista puuttuu myös kunnollinen määritelmä. -- Piisamson 13. lokakuuta 2007 kello 09.52 (UTC)

Tässä muutamia näkökulmia Tapiolan tilanteesta. Ne voisi lisätä, jos jostain löytyisi lähteet:

  • 60-luvun jälkeen Tapiolan asukasmäärä on puolittunut ja väestö on ikääntynyttä.
  • Varsinaiseen Tapiolaan ei lueta Otaniemeä eikä Keilaniemeä, joissa on paljon työpaikkoja, kuten tässä artikkelissa tehdään.
  • Kiinteistövälittäjät ovat hintoja venyttääkseen laajentaneet Tapiolan rajoja Laajalahteen, Koivumankkaalle ja Tontunmäkeen.
  • Varsinaisessa Tapiolassa ei taida parhaillaan olla yhtään rakennusprojektia käynnissä.
  • Parkkipaikoista ei ollut pulaa edes Stockmannin hulluilla päivillä, kun Sello ja Iso Omena ovat vieneet asiakkaat.

vilkapi 16. lokakuuta 2007 kello 17.07 (UTC)

Vastaus kritiikkiin: Mielelläni jatkaisin artikkelin parannusta ja täydennystä, mutta koska kaikki edellisetkin kirjoitukset on poistettu, en niiden puolustamiselta keýkene kirjoittamaan juuri mitään uutta asiasta. Se lienee kaikkien hyökkysten tarkoituskin. Poistaa tiedot ja poistaa kritiikin kirjoittajat.
  1. Suuri osa uusista asukkaista on nuoria lapsiperheitä
  2. Espoon kaavoituksessa Otaniemi ja Keilaniemi kuuluvat Suur-Tapiolaan. Molemmat ovat alle kilometrin päässä Tapiolan keskustasta, joten niiden rajaaminen alueen ulkopuolelle on perustelematonta.
  3. Tapiolassa on ainakin kaksi työmaata: Garden Hotelli, Tapiola-ryhmän pääkonttorin paikalla räjätetään kalliota päivittäin. Keilaniemi on täysrakennustyömaa.
  4. Kirjoituksissa ei ole perusteluja poistoille, joten teen palautukset, kun ehdin. Tuki olisi tervetullutta. Kalevanvainio 22. marraskuuta 2007 kello 16.50 (UTC)
Artikkelin nimi
Kun artikkelissa käsitellään suur-Tapiolan kaavoitusta, niin artikkelin nimikin pitäisi olla suur-Tapiolan kaavoitus. Artikkelissa annetaan ymmärtää, että etelä-Tapiola kuuluisi suojeltuun Tapiolan vanhaan osaan. Näin ei ole. Tapiola-ryhmän pääkonttori rakennetaan etelä-Tapiolaan, joten varsinaisessa Tapiolassa on käynnissä vain tuo hotellin laajennus. Grynderien rakentama Etelä-Tapiola on arkkitehtuurisesti yhtä onnistunut kuin mikä muukin 60-luvun lähiö, ei siellä ole juuri mitään suojeltavaa. vilkapi 6. joulukuuta 2007 kello 20.26 (UTC)
Samaa mieltä. Espoon 12. kaupunginosa on Tapiola, eikä siihen kuulu esim. Pohjois-Tapiolaa, Otaniemeä tai Keilaniemeä. Toisaalta siihen kuuluu tuo Hakan gryndaama Hakalehto, joka ei ole koskaan kuulunut varsinaiseen Tapiolan puutarhakaupunkiin. Artikkeli tulisi nimetä sisällön mukaan; so. nyt Espoon Suur-Tapiolan kaavoitus, tai poistaa ylimääräiset osat, eli esim. Otaniemi ja Keilaniemi. --Riisipuuro 23. joulukuuta 2007 kello 05.10 (UTC)--
Nimen tulee tosiaan ehdottomasti vastata sisältöä, mutta mikä on loogisin kokonaisuus? Lisäksi artikkeliin pitäisi saada punaista lankaa yhdistämällä sen eri osioita muodostamaan edes jonkunlaisia kokonaisuuksia, sen sijaan että nyt suuri osa artikkelista on vain luettelo erinäisistä rakennushankkeista. -- Piisamson 23. joulukuuta 2007 kello 11.15 (UTC)
Artikkelin kertoma rajautuu Suur-Tapiolaan, mutta toisaalta asiasta kerrotaan niin valikoiden (esim. historia ainoastaan Tapiolan puutarhakaupunkialueesta), että jo valinta sinänsä aiheuttaa neutraaliusongelman. Suur-Tapiolassa on tällä hetkellä 39 keskeneräistä kaavoitushanketta. Tämä artikkeli mainitsee niistä vain muutamia, ja lisäksi vielä valikoiden hankkeita jotka ovat jo rakenteilla, eli kaava- ja rakennuslupavaihekin on jo ohi. Niitten mainitsemiselle en näe ajankohtaisista kaavoitushankkeita koskevassa artikkelissa oikein mitään asiallista syytä. Oikeastaan artikkeli tulisi nimetä Suur-Tapiolan rakennushankkeet 2000-luvulla.--Riisipuuro 29. tammikuuta 2008 kello 21.37 (UTC)--
NPOV, ajankohtaisuus

Artikkelissa ei lankaan esitellä Espoon kaupungin kaavaperusteluja, ainoastaan kaavojen vastustajien kommentteja. Kustakin hankkeesta - sikäli kun ne ovat oikeita kaavamuutoshankkeita - löytyy kaavoittajan esittämä perustelu hankkeelle, oli kaavavaihe mikä tahansa. Koska parlamentaarisen kunnallisen päätöksenteon kannan voidaan katsoa olevan enemmistön kanta, tulisi sen olla ehdottomasti esillä NPOV-käytännön mukaan. Nyt näin ei ole. Toinen asia on sitten kuka tätä jaksaa pitää ajan tasalla: mielestäni täysin mahdoton tehtävä. Tiedot ovat suurin osin vanhoja jo nyt. Kunnilla on usein oma kaavoituskatsaus-sivunsa, ja sen osittainenkaan kopiointi wikiin ei nyt vaan ole kovin hyvä idea.--Riisipuuro 15. tammikuuta 2008 kello 11.00 (UTC)--

Olen jo aikaisemmin miettinyt onko tämä artikkeli lainkaan perusteltu. Olennaisimmat asiat voisi yhdistää artikkeliin Tapiola, ja loput poistaa. -- Piisamson 15. tammikuuta 2008 kello 12.31 (UTC)
Duuniahan tämän parissa riittää kyllä kaikille. Koko homman järjellisyys onkin sitten toinen asia. --Riisipuuro 29. tammikuuta 2008 kello 21.30 (UTC)--

Poistin artikkelista sivustolta Tapiolan puutarhakaupunki ja sen alasivuilta kopioitua Päivi Lukkarisen tekstiä. --Riisipuuro 14. marraskuuta 2007 kello 20.07 (UTC)--

Tekstiä voi lainata, kunhan se ei ole suora kopio. Mielestäni näin ei myöskään ollut. Tarkistan asian. Suomen rakennustaiteen museon kuvaus on mielestäni hieno. Kiitos Riisipuuro sen mainostamisesta. Kalevanvainio 22. marraskuuta 2007 kello 16.55 (UTC)
Rakennustaiteen historian museon sivuston arkkitehtuurijutut ovat kyllä kaiken kaikkiaankin erinomaisia. Terv. --Riisipuuro 22. marraskuuta 2007 kello 17.28 (UTC)--

Artikkelissa vakava virhe[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli esittelee kaavamuutokset ikään kuin ne olisivat maanomistajien päätäntävallassa. Artikkeli antaa kunnallisesta päätöksentekojärjestelmästä kaavoituksen yhteydessä täysin virheellisen kuvan, mikä on varsin vakava asia tekstissä jonka tulisi olla tietosanakirjatasoa. Koko teksti välillä Rantaraitti-Kaupinkallio tulisi näillä perusteilla poistaa tai kirjoittaa kokonaan uudelleen asiallisesti, mainitut kappaleet mukaan lukien.--Riisipuuro 14. marraskuuta 2007 kello 20.41 (UTC)--

:Tämä on nyt kohtalaisen kattavasti korjattu, kunhan myös pysyisi. Kaavoituksesta kertovaan artikkeliin pitäisi kyllä saada kaavoitusprsessin kuvaus edes lyhyesti. --Riisipuuro 29. tammikuuta 2008 kello 21.28 (UTC)

No jaa: ym. kommentti korjattu nykytilanteen mukaiseksi. Tein joitakin korjauksia ja täsmensin korjattava- ja neutraalius-mallinetta. --Riisipuuro 8. helmikuuta 2008 kello 19.28 (UTC)--

Heikki von Hertzen[muokkaa wikitekstiä]

(...siirretty sivulta Keskustelu:Sato...)

Muuten: von Hertzen itse ei pitänyt Merituulentien eteläpuolista osaa edes Tapiolaan kuuluvana. Terv. --Riisipuuro 2. tammikuuta 2008 kello 19.12 (UTC)--

--Riisipuuro, väitteesi lähde?
Nikulan mukaan Heikki von Hertzen tiivisti Tapiolan syntytilanteen pähkinänkuoreen kirjoittaessaan jyrisevän vastalauseen Länsiväylän laajennussuunnitelmille keväällä 1983.

  • Riitta Nikula: Asuntopolitiikkaa, arkkitehtuuria ja Arkea, Elämää ja arkkitehtuuria Tapiola, Rakennustieto (Asuntosäätiö ja Espoon kaupunki) (toim. Timo Tuomi), s. 116
  • Heikki von Hertzen: Tuhoaako Espoo Länsiväylän Helsingin Sanomat 1.5.1983 Watti 14. tammikuuta 2008 kello 18.53 (UTC)
Nikula kertoo siis Hertzenin kirjoittaneen jyrähtävän vastalauseen Hesariin, muttei mitään kirjoitelman sisällöstä. Hertzenin kirjoitus olisi kyllä mielenkiintoinen lähde: jos olet sen tarkistanut niin kuulisin mielelläni Tapiolan rajaukseen liittyvät suorat lainaukset. Itse en sisältöä tunne.
Omat lähteni ovat Tuuri, joka kirjoittaa Hakan aluerakentamisesta Tapiolan kupeeseen: "Asuntosäätiö ja von Hertzen kieltäytyivät missään tilanteessa hyväksymästä sitä osaksi Tapiolaa." (Hakalla oli Hakametsän lisäksi aluevaraus myös lännempänä, Tapiolantien itäpuolella). Hankosella puolestaan on kirjassaan esitekartta Tapiolasta (originaali Rak.tait.museossa), johon on yliviivattu kaikki Suvikummun ja Otsonlahden väliin jäävät alueet. (Syykin on selvä, alueet on varattu Asuntosäätiön sijaan gryndereille: Hakametsä Hakalle, Tuulimäki MTK:lle, Länsiranta: Haka ja Puolimatka. Teksti kertoo "Hertzenin järjestelmällisesti rajanneen esitteissä Hakametsän Tapiolaan kuulumattomiksi alueeksi", kuva näyttää siis rajauksen tarkemmin. Rajaus on Hertzenille varsin luonnollinen, olihan se hänen Tapiolansa eli Asuntosäätiön rakennuttama alue.
Lähteet:Antti Tuuri: Linnuille pesänsä, ketuille kolonsa, s. 81. Suomen Rakennuslehti Oy, 1998. ISBN 951-664-020-6. ja Johanna Hankonen: Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta, s. 87. kuva 21. Gaudeamus, 1994. ISBN 951-662-610-6. .
Rakennustaiten museon sivusto kertoo lähinnä poistossa kyseessä olevasta alueesta näin: Ajan myötä Tapiolan väljän keskuksen eteläpuolelle on rakennettu suunnitelmaan alun perin kuulumaton tiivis liike- ja toimistorakennusten kokonaisuus.(lih. oma) Oletko muuten huomannut että tuossa taajaan siteeraamassasi teoksessa esitellään Tapiola, muttei lainkaan aluetta josta poistetussa tekstissäsi on kysymys? Vai löydätkö esittelyn joltain sivulta? Terv. --Riisipuuro 14. tammikuuta 2008 kello 22.25 (UTC)--


Tapiola ryhmän pääkonttori[muokkaa wikitekstiä]

Perusteet palautukseen:

Sivulla Tapiola-ryhmä kertoo lainannen nimensä Tapiolan puutarhakaupungilta. Nimen perusteella ja yrityksen rakennustoiminnan laajuuden perusteella Tapiolassa aiheesta on perusteet kertoa tällä sivulla.

Nimi: Tapiola-ryhmä kertoi ottaneensa nimensä Tapiolasta. Tapiola sai nimensä julkisessa nimikilpailussa 1953. Nimi on Kalevalasta ja tarkoittaa metsän kuninkaan kotia. Tapiolasta suunniteltiin kylää metsän keskelle. Siksi puiden säilytys reuna-alueilla oli tärkeää ja keskeistä.[1] Alkuaikoina rakennuttaja sai sakkoa, jos puita vahingoittui (edellä mainitusta kirjasta). Tapiola-ryhmän rakentaminen osoittaa ettei se toimi nimensä mukaisesti. Pääkonttori-tontin kaikki puut on kaadettu ja luonnonmukainen kallio räjäytetty ja kiviaines on viety pois.

Pääkonttori on yrityksen imagotekijä. Muidenkin yritysten pääkonttoria on käsitelty niiden wiki-sivuilla.

Tapiola on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta ja ainoa kaupunkiympäristön kansallismaisema. Tapiolan puutarhakaupunki on "Valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö" ja ainutlaatuinen maailmassa. Siksi Tapiola on museoviraston suojelema.[2] Siksi kaikki mahdollinen kritiikki rakentamisesta Taopiolan alueella on merkittävää. Laki edellyttää pyytämään mainitsemieni sidosryhmien näkemykset. Sikisi ne ovat paitsi valtakunnallisesti myös kansainvälisesti merkittäviä.

Hanke on merkittävä: Tapiola-ryhmä osti 19 miljoonalla eurolla Revontulen koulun tontin Espoolta. Tontin pinta-ala on 16 000 neliömetriä ja rakennusoikeus 33 000 kerrosneliömetriä.[3] YIT aikoo rakentaa Tapiola-ryhmän pääkonttorin: 71 000 neliömetriä. Maanpäällisten tilat on runsas 37 000 neliömetriä ja kellaritilat reilut 34 000. Talon on tarkoitus valmistua 2009-2010 vaihteessa. Kerroksia on yhdeksän, joista kolme maan alla.[4]

Yritykseen keskeisesti kuuluvat asiat kuuluvat myös yrityksen omille sivuille. Koen sen tärkeäksi ja perustelluksi. kritiikin hävitys muille sivuille, ei ole neutraalia. Watti 13. helmikuuta 2008 kello 17.49 (UTC)

Käyttäjä:Joonasl, lähes tyhjensit sivun: [1]. Et ole perustellut asiaa keskustelusivulla. Koen sisällön hävinneen. Tiedoille ole viitteet ja ne oli merkittäviä. Mielestääni poistosi ei ole neutraali: Wikipedia:Neutraali näkökulma. Wikipedia pyrkii laajoihin artikkeleihin, ei tietojen poistoon. Mikä on perustelusi? Watti 14. helmikuuta 2008 kello 15.14 (UTC)

Poistamani teksti ei liittynyt millään muotoa sivun otsikkoon (Tapiolan kaavoitus). Eikös jo ylioppilaskokeessa opeteta, että voi kirjoittaa loistavan aineen, mutta siitä tulee impropatur jos kirjoittaa otsikon vierestä. Kirjoittamasi artikkelin johdantokappale kertoi kaiken oleellisen harjoittamastasi tendenssikirjoittamisesta. --Joonasl (kerro) 15. helmikuuta 2008 kello 07.15 (UTC)
  1. Elämää ja arkkitehtuuria Tapiola, Rakennustieto 2003 (Asuntosäätiö ja Espoon kaupunki) (toim. Timo Tuomi) s.20.)
  2. Tapiolan puutarhakaupunki Suomen rakennustaiteen museo
  3. Tapiola-ryhmän uusi pääkonttori Länsiväylän varteen Espoossa, Helsingin Sanomat 18.5.2007
  4. YIT sai Tapiolan toimitalon pääurakan 13.11.2007 Tekniikka ja Talous

Perustelut Watin määritelmä palautukselle[muokkaa wikitekstiä]

Palautin Watin tekemät muutokset, koska niissä määriteltiin artikklin käsittelemä asia virheellisesti. Artikkeli Tapiolan kaavoitus ei käsittele "Espoon Tapiolan kaupunginosan kaavoitusmuutoksia [sic] 2000-luvulla" vaan se käsittelee Tapiolan kaavoitusta. Muutenkin kappaleessa pyrittiin määrittelemään artikkelin sisältö ohi artikkelin otsikon, mikä antoi koko kappaleelle varsin omituisen sävyn. --Joonasl (kerro) 21. helmikuuta 2008 kello 09.37 (UTC)