Keskustelu:Luettelo Savonlinnan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lisättävää

Säämingin viimeisen ristikirkon muistomerkki

Kirkkoniemestä löytyi paitsi vuoden 2010 kirkkomuistomerkki, myös vuonna 1962 Säämingin seurakunnan pystyttämä viimeisen ristikirkon muistomerkki. Sen lähteen puuttuessa (miksi muistomerkkiä ei ole missään mainittu, siellähän se seisoo? Uudempi on mainittu.) suunnittelijasta ei ole tietoa, mutta tiedossa on, että hautausmaan ottamisesta uudellen käyttöön harkittiin 1948 [1]; myöhemmin ajatuksesta luovuttiin maaperän laadun takia. Hautausmaan infotaululla on Ilmari Wirkkalan laatima hautausmaasuunnitelma [2] ja arkistossa on myös hänen vuonna 1948 tekemänsä luonnos "Säämingin vanhan kirkon muistokivi" [3]. Näistä ei ole vielä lähteiksi.--Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 21.28 (EEST)

Onko tämä Säämingin Kirkkoniemessä oleva viimeisen ristikirkon muistomerkki (1962) siis kuvattu heinäkuussa 2018? Ja oliko se muistomerkki, osa siitä tai sen paikka I. Wirkkalan piirrosten (1948) mukainen, siis onko hän tekijä? Jos on kuvattu, voisiko muistomerkin lisätä esimerkiksi "taulukkoformaattiin editoituna" sijaintipaikkoineen ja koordinaatteineen odottamaan teostietoja tälle sivulle, esimerkiksi väliotsikolla Etsitään lisätietoja. Useassa tapauksessa näin toimiminen on lisännyt kohteen kiinnostavuutta, ja yksi tai toinenkin wikipedisti on auttanut eteenpäin lähteistyksen tai puuttuvien teostietojen etsimisessä. --Paju (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 19.24 (EEST)

Tutkin arkistoani, muistaakseni kuvasin. Voin tallentaa valokuvan joka tapauksessa tälle sivulle, one moment please.--Htm (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 20.50 (EEST) (edit) Luettelossa on vuonna 2010 paljastettu "Säämingin kirkkojen muistomerkki" (musta paasi, jossa tekstiä) lähteistettynä ja nimellä "Säämingin viimeisen ristikirkon muistomerkki" punagraniittipaasi, jossa korkokuva viimeisestä ristikirkosta. Eli näköjään tallensin sen valokuvan koordinaatteineen,vaikken heti muistanut, mutta lähdettä ei löytynyt. Tuossa ekassa tekstissäni on linkki Kyppiin eli Kulttuuriympäristön palveluikkunaan, mutta ei siellä ole piirustuksia eikä kuvia niistä. Ilmeisesti ovat Museoviraston arkistossa eikä julkaistuna missään. Valokuva muistomerkistä toimii nyt itsensä lähteenä.--Htm (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 21.07 (EEST)

OK --Aulis Eskola (keskustelu) 21. maaliskuuta 2021 kello 13.44 (EET)

Työn muistomerkki Hytermän museosaarella

Nykyisin Savonlinnaan kuuluvan Kerimäen kirkonkylän itäpuolella Hytermän luonnonsuojelu- ja museosaariin kuuluvalla Suuri-Hytermän saarella sijaitsee (lähdeteoksen kuvasta katsoen) kivistä (mm. myllynkivistä) muurattu, kookas Työn muistomerkki. Tätä ei vielä ollut listalla. Karttapaikasta löytyy Suuri-Hytermän saaren kaakkoisosasta muistomerkkisymboli. Sen koordinaatit ovat 61.9050 N, 29.3904 E. Vaatii veneen, ellei mene talvella... Pitäisiköhän ottaa loppukesällä kajakki autonkatolle sanoi melontaohjaaja :-). Muistomerkistä myös , joka lähde mainitsee kävely-yhteyden päässä Laviasaarelta löytyvän Koirien muistomerkin. Karttapaikan mukaan pienellä saarella on hautausmaa (ei näy muistomerkkisymbolia. En ole varma kuuluisiko tämä muistomerkki listallemme, olisiko se saarella asuneiden tekemä kotieläinten hautamuistomerkki?), koordinaatit pienhautausmaalle noin 61.9072 N, 29.3737 E. --Paju (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 05.16 (EEST)

Lisäsin Työn muistomerkin taulukkoon. Laitoin siihen pikkuhuomautuksen Koirien muistomerkistä.--Paju (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 16.57 (EEST)

Tässä vielä lisälähde työn muistomerkistä: [4] --Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2020 kello 22.23 (EEST)

OK --Aulis Eskola (keskustelu) 21. maaliskuuta 2021 kello 14.10 (EET)

Äkkijyrkän Lehmä-/Vasikka-veistos ja teosten pysyvyys listausperusteena

Tässä uutisessa (20.7.2020) näkyy Miina Äkkijyrkän lehmäaiheinen veistos Punkaharjulla. Ollut siellä Aseman Taidelaiturin eli vanhan Luston rautatieaseman (Finlandiantie 58) edustalla muutaman vuoden (Riitta-Leena Lampinen-Vesa (30.12.2017) Miina Äkkijyrkkä suosittelee ottamaan oppia riehakkaista vasikoista, Sari Toivakka (9.6.2018) Kesäkohde: Kolme keskisuomalaista taiteilijaa esittäytyy Miina Äkkijyrkän ja Nanna Suden kanssa Luston vanhalla asemalla Punkaharjulla -Luston vanha asema taidemesenaattiparin kesäkoti). Onko tämä jykevä teos kiinteä, vai liikkuva otus (omistaja, vai myynnissä)? Teoksen nimelle myös parempi lähde, niitä ei lehtiuutisten temaattisten luonnehdintojen mukaan tulisi nimetä. Taidelaiturin kotisivujen perusteella siellä voisi olla toinenkin Äkkijyrkän veistos piha-alueella, ellei enemmän.

Näistä näyttelyitä järjestävistä paikoista ei aina tiedä, mikä on pysyvä teos ja mikä (taiteilijan tms. omistama,) tilapäinen ja myynnissä oleva. Taisi olla Mäntyharjullakin Salmelan piha-alueella samaa työtä useampana kuin yhtenä kesänä (ehkä talvenkin yli), muttei niitä vielä ole listalla. Onko meillä joku yhtenäinen vuosiraja, mikä sijoitus julkisesti esilläolevasta teoksesta katsotaan listoille oikeuttavaksi? Tilapäiset kesänäyttelyt tai tempaukset eivät liene riittävän vakaa listausperuste (paitsi museon, wikimerkittävän näyttelyartikkelin tai taiteilija-artikkelin kuvituksena ja mainintana), vaikka paikallismuseot tai lehdistö teokset esille listaisivatkin ja siten olisivat hyvin lähteistettävissä. Jos teokset kuuluvat lisäksi kyseisen museon ja/tai kunnan (omistamiin/ hallitsemiin) kokoelmiin (kuten HAM, Helsinki), niin silloin listaamisperuste täyttyisi? Onhan museoita, jotka pitävät joitain teoksia esillä ulkona vain aukiollessaan ja "roudaavat" teokset sisälle yöksi tai talvikaudeksi.--Paju (keskustelu) 24. heinäkuuta 2020 kello 19.39 (EEST)

Poimintoja Suomen muistomerkit, osa XII -teoksesta ja muualta

Punkaharjulta

• Ystävyyden maja. sijaitsee Punkaharjun Putikko-kylässä. Talkoilla tehty, taidegraafikko Ritva Kososen grafiikantyön Illan rajalla innoittamana keväällä 1997 rakennettu, 8 m korkeuteen nouseva hirsirunkoinen maja, jonka katto on sivustakatsoen ikäänkuin iso avattu kirja. Majan vieressä alhaalla on teoskuvauksen antava taulu.
• Vuoden kylä 1992, kiveen 28.2.1993 kiinnitetty pronssilaatta, suunnitellut ja veistänyt Ismo Salini. Sijaitsee Punkaharjun Putikko-kylässä vanhan aseman lähistön liikenteenjakajassa.

Karttapaikasta löytyy mm-symboli, ja ilmakuvasta kahdenkin kohteeksi sopivan "mötikän" varjo. Koordinaatit muistomerkin symbolille: 61.7116°N, 29.3937°E. Vien tämän taulukkoon. --Paju (keskustelu) 25. heinäkuuta 2020 kello 17.38 (EEST)

Tätä taulukkoon linkittäesssäni huomasin wikipedia-artikkelissa maininnan kahdesta yhteismuistomerkistä Putikon rautatieasemalla 1940 sattuneen Putikon junaturman muistoksi. Käyttäjä:Tjp, Kiitos näiden mainitsemisesta lähteistäen! Toinen näistä muistomerkeistä on myös Putikon rautatieasemalla, ja saattaisi olla tuo Karttapaikan mm-symbolin kohde. Ja muistolaatta/-merkki löytyy myös Punkakarjun hautausmaalta. Lisään nämä pari muistomerkkiä ja viilaan edelle kirjattua koordinaattia taulukkosivulla muutaman metrin (Karttapaikan ilmakuvan mukaiseen 2. "mötikän" varjon paikalle). Menee tovi ennen näiden lisäämistä.--Paju (keskustelu) 25. heinäkuuta 2020 kello 18.03 (EEST)

OK --Aulis Eskola (keskustelu) 22. maaliskuuta 2021 kello 15.15 (EET)

• Rajan lapset 1940-1941 -reliefi Itä-Karjalan Kansanopiston opiskelija-asuntolan ruokalassa Punkaharjulla, Valoniementie 32. Lähde ei täsmennä onko rakennuksen sisällä vai ulkona. (vrt. jo listattu saman kansanopiston vanhan päärakennuksen fasadin reliefi vuodelta 1953, jossa lukee "Jatkukoon Itä-Karjalan Kansanopistossa karjalaisen hengen perintö".)

--Paju (keskustelu) 25. heinäkuuta 2020 kello 02.35 (EEST)

Savonrannassa

• Karttapaikan maastokartalla näkyy Savonlinnan Savonrannan pitäjän kirkonkylällä kolme vielä listaamatonta muistomerkkisymbolia.
  • Yksi niistä on pienemmällä taajaman itäosan hautausmaalla (Vuokalantie (55), tämä on eri hautausmaa kuin jo listatun sankarimuistomerkin sijaintipaikka Savonrannan hautausmaa; koordinaatit: 62.1752°N, 29.2102°E) - OK
  • toinen - hakaristillä varustettu ja sotamuistomerkiltä näyttävä - Savonrannan kirkon kaakkoispuolella (Kirkon osoite: Pappilantie 24; muistomerkki Vuokalanraitin lähellä, muistomerkin kuva Commonsista ja 62.1744°N, 29.2046°E) - OK
  • kolmas Vuokalan mylly- ja sähkömuseon pohjoispuolella (Lamminniementie 6, Savonlinna; oikeastaan eri kadulla, eli museon / keskustan pysäköintialueen vieressä; 62.1719°N, 29.2084°E). - OK

Kohteiden nimikkeitä ja lähteistystä kaivattaisiin. --Paju (keskustelu) 28. heinäkuuta 2020 kello 12.28 (EEST)

Ensimmäinen on Nälkävuosien muistomerkki Nälkä vei, kansa unohti – Vanhan hautausmaan omistuskiista kummastuttaa yhä Savonrannassa; Seura 1.9.2018

Toinen on Vapaussodan sankaripatsas.

Kolmas on varmaankin Joukikkopatsas. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. maaliskuuta 2021 kello 15.15 (EET)

Korjasin koordinaatit, ei 61. vaan 62. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. maaliskuuta 2021 kello 15.49 (EET)

Nimikkeitä Kuninkaat käskivät - Isänmaa kutsui, III - kirjasta

• Eli olen vähitellen käymässä läpi aikakausittain ja teemoittain järjestettyä, Matti K. Hyvärisen omakustantamaa 146-sivuista teosta Kuninkaat käskivät - isänmaa kutsui : III, Savonlinnan seudun sotamuistomerkit linnavuorista veteraanien perintöön, kirjaviite: Matti K. Hyvärinen: Kuninkaat käskivät - Isänmaa kutsui III : Savonlinnan seudun sotamuistomerkit linnavuorista veteraanien perintöön. Julkaistu sarjassa Pyhän Olavin Killan julkaisuja. Korpilahti: Matti K. Hyvärinen, 2015. ISBN 978-952-93-6420-6. (suomeksi). Ensihuomiona tuon tiedoksenne, että teos antaa paitsi lähteistystä monelle jo olemassaolevalle nimikkeelle, myös lisänimikkeitä erityisesti - muttei pelkästään näihin rajoittuen - usean Savonlinnan seutukunnan kunnan listaan (eli Savonlinnan, Enonkosken, Heinäveden, Rantasalmen ja Sulkavan kuntakohtaisiin luetteloihin). Lisäilen nimikkeitä hissun kissun, tähän mennee ainakin useampi viikko. --Paju (keskustelu) 5. elokuuta 2020 kello 18.08 (EEST)

Selvennykseksi: Tämä Etelä-Savon itäosat ja Etelä-Karjalan alue ei ole fokuksessani elokussa 2020 pohja/taustatyötarpeen laajuuden vuoksi (en ehtine riittävästi paneutua tänä kesänä tai alkusyksynä edes edellä mainittuun opukseen). --Paju (keskustelu) 14. elokuuta 2020 kello 23.53 (EEST)

Jouhikkopatsas

https://kansanmusiikki-lehti.fi/?p=639 --Aulis Eskola (keskustelu) 16. elokuuta 2020 kello 21.13 (EEST)

OK --Aulis Eskola (keskustelu) 21. maaliskuuta 2021 kello 15.05 (EET)

Muraali

• Kalat Jukka Hakanen 2017 Maalaa; Jukkahakanen.fi Ruislahdenkatu 9 61.8672|28.8977 --Aulis Eskola (keskustelu) 13. marraskuuta 2020 kello 06.22 (EET)

OK --Aulis Eskola (keskustelu) 23. maaliskuuta 2021 kello 12.28 (EET)

Monoliitti

• Kyrönniemen monoliitti https://yle.fi/uutiset/3-11691117 (61.8646|28.9059) --Aulis Eskola (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 08.44 (EET)

Tästä keskustelua ks. alla.--Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 08.56 (EET)

Saimaamme

Saimaamme on tuleva kohde. Mutta muistiin tänne, jotta huomattaisiin lisätä. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. maaliskuuta 2021 kello 11.16 (EET)

Teoshanke keskeytyksissä --Aulis Eskola (keskustelu) 4. joulukuuta 2022 kello 17.15 (EET)

Mustan rykmentin muistomerkki

Mustan rykmentin muistomerkki Katso kuva: Mustan rykmentin muistomerkki paljastettiin Savonlinnan Moinsalmella; Itä-Savo 6.9.2019 Moinsalmen kartanon pihapiiri, Silvaniementie 82 61.7683|29.1490 - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 21. maaliskuuta 2021 kello 11.19 (EET)

Elisenvaaran pommitusten muistomerkit

Elisenvaaran pommitusten muistomerkit: Toinen joukkohauta hautausmaan nk. Savonlinnan puolella (lohko S5 rivi 4) ja toinen Säämingin puolella (lohko V7 rivi 12). Muistokivet 1946, lähde Savonlinna; Suomen sotamuistomerkit 1939-1945: Savonlinna sankarihautausmaa ja Säämingin hautausmaa. - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 23. maaliskuuta 2021 kello 13.55 (EET)

Mitäköhän hautausmaita tässä tarkoitetaankaan?! @Htm: @Paju: --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2021 kello 19.19 (EET)

Kaiketi Savonlinnan Talvisalon hautaumaata [5], jonka kartta [6], josta löytyy lohko S5 rivi 4 nk, Savonlinnan puoli ja nk. Säämingin puoli lohko V7 rivi 12. Noissa paikoissa on joukkohaudat. Muistokivet ilmeisesti joukkohautojen lähellä tai sankarihautojen lähellä tuolla Talvisalon hautausmaalla. Olen Savonlinnan hautausmaista käynyt vain Kirkkoniemen käytöstä poistetulla hautausmaalla. Muistaakseni.--Htm (keskustelu) 27. maaliskuuta 2021 kello 19.47 (EET)

Hyvä, kartta selitti asiaa :) Ei puhuttukaan toisen kunnan alueella olevasta toisesta hautausmaasta, vaan saman ison hautausmaan puoliskoista. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2021 kello 21.04 (EET)

OK --Aulis Eskola (keskustelu) 28. maaliskuuta 2021 kello 17.35 (EEST)

Kerimäen kirkkojen muistomerkki

Kerimäen entisten kirkkojen muistomerkki Kerimäen Kallunmäen ensimmäinen kirkko valmistui 375 vuotta sitten – Kallunmäen kesäkirkko juhannuksena; Puruvesi.net 20.6.2019 1978 61.8789|29.0929 --Aulis Eskola (keskustelu) 23. maaliskuuta 2021 kello 14.09 (EET)

OK --Aulis Eskola (keskustelu) 23. maaliskuuta 2021 kello 19.02 (EET)

Savonlinnan pääkirjasto Joelin kuvioidut julkisivut

Savonlinnan pääkirjasto Joelin kahdella julkisivulla on graafinen, metalliverkon varaan suunniteltu pinta kuva-aiheineen. Kuvaston on suunnitellut graafikko, kuvataiteilija Aimo Katajamäki, jonka useissa teoksissa sijoituspaikka on rakennusten julkisivu ja rakenteiden pinnat. Pääkirjaston rakennus valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 2013. Kirjaston julkisivut ovat aika näkyvä julkinen teos suunnittelijalleen, ja lienee tulkintakysymys luokitellaanko julkisten taideteosten listan nimikkeeksi? Vai ovatko "vain" osa rakennusta? Minä luettelisin tälläiset myös julkisen taideteosten luettelossa. Mitä tästä muut ajattelevat? Lähteet mm. Pääkirjasto Joeli, Joeli - Savonlinnan pääkirjasto (lyhyt esite, pdf) --Paju (keskustelu) 21. kesäkuuta 2021 kello 13.53 (EEST)

Onko Joelin kuvitetun julkisivun (tai kahden julkisivun) liittämisestä teoslistaan muilla mielipiteitä? --Paju (keskustelu) 18. heinäkuuta 2021 kello 15.02 (EEST)

Muistomerkki Vääräsaaressa

Kansalaisen karttapaikassa näkyy muistomerkkisymboli keskellä Savonlinnan kasinosta, Savonlinnan kesäteatterista ja kaupungin asutushistoriasta tunnettua Kasinosaarta eli Vääräsaarta. OpenStreetMap antaa siihen myös muistomerkkisymbolin selitystekstillä "Bofors L60 Antiaircraft gun". Lisättäneen tämä ilmatorjuntatykki nimikkeisiin, että tulisi kuvatuksi? Mahdollisesti sieltä löytyy muistolaatta, tai listaus jostain sotamuistomerkkien listalta? --Paju (keskustelu) 18. heinäkuuta 2021 kello 15.13 (EEST)

Tuo it-tykki näkyy myös katunäkymässä, vaikuttaisi selvästi muistomerkiksi sijoitetulta (ymmärrettävästi deaktivoidulta) kohteelta. Sinne on tehty portaat kesäteatteriin johtavalta hiekkatieltä. Koordinaatit 61.8707°N, 28.8954°E. --Paju (keskustelu) 18. heinäkuuta 2021 kello 15.58 (EEST)

Kirjaan taulukkoon nimellä Bofors L60 ilmatorjuntatykki, niin huomataan kuvata ja ehkä saadaan lisätietoa. Varmaan paikalliset reseviläisyhdistyksetkin (perinnetyöstä vastaavat) tietäisivät enemmän. Voidaan tarvittaessa arvioida uudelleen myöhemmin. --Paju (keskustelu) 18. heinäkuuta 2021 kello 20.33 (EEST)

Lapinlahden koulun muistomerkki

Lapinlahden koulun muistomerkki 2022, Lapinlahti Savonranta - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 3. joulukuuta 2022 kello 22.45 (EET)

Vuorisalmen teokset

Juhani Vuorisalmi, Punkaharju, Luston asema, Finlandiantie 58 Ihan pihalla 1996 ja Lahjakas lapsi 61.80036|29.32172 - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 4. joulukuuta 2022 kello 00.50 (EET)

Mestauspaikan muistomerkki

Mestauspaikan muistomerkki; Kerimäen Anttola: Muurahaismäen länsipuolen Kinttusilta Tunnetko Suomen mestauspaikat? – Yksi seikka teloitettujen oikeudenkäyntipöytäkirjoissa sai tutkijan hätkähtämään; Apu.fi 4.6.2020 --Aulis Eskola (keskustelu) 18. helmikuuta 2023 kello 14.26 (EET)

Etsitään lisätietoja

Julkinen teos	Paikka	Alue	Kartalla	Tekijä	Paljastusvuosi	Kuva	Ongelma
Säämingin viimeisen ristikirkon muistomerkki	Kirkkoniemi	Talvisalo	61.8731°N, 28.8258°E		1962		Lähdettä ei ole löytynyt eikä tekijää.

Lisätietoja kaivataan.--Htm (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 16.00 (EEST)

Tässä: [7] uutinen vuodelta 1964 kertoo muistomerkin pystytetyksi pari vuotta sitten. Kuntien ja kaupunkien historioissa on usein muistomerkeistä tietoja.--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 18.05 (EEST)

Joo. Muistomerkissä on kaiverrus 1962, lisäsin selvennyksen luetteloon.--Htm (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 18.11 (EEST)

Kuva poistettu, tämä OK. --Htm (keskustelu) 24. huhtikuuta 2021 kello 21.00 (EEST)

Monoliittimania

Maailmalla leviää "monoliittimania". Nyt yksi on ilmestynyt Savonlinnaan, Kyrönniemen urheilukentn lähellä olevalle kalliolle. Tässä Ylen artikkeli. Kyseessä ei ole monoliitti, vaan metallista koostettu noin 2,5 metriä korkea veistos. enWikin sivulla on mainittu myös tämän villityksen suomalainen osa. Pelkästään Eurooppaan niitä on ilmestynyt tähän asti jo kymmenen. Teoksesta ei voi ainakaan käyttää sanaa monoliitti suomeksi, koska sen merkitys on eri kuin englanninkielisen "monolith" -sanan. Utahin poistettu "monoliittikaan" ei ollut monoliitti, vaan vuonna 2016 erään kuvanveistäjän tekemä metallilaatoista yhteen koottu veistos, joka poistettiin, kun se paljastui luonnonsuojelualueelle laittomasti pystytetksi. Yhteistä villitykselle näyttää olevan tekijöiden anonyymiys, teosten samantyypinen abstrakti muoto ja pystytys ilman julkista tai avointa paljastustilaisuutta. Osa teoksista on paljastunut julkisuustempuiksi (esim. paikallinen metallialan yritys Utahissa), osa on pystytetty ilman lupaa ja laittomasti esim. luonnonsuojelualueelle. Käsittääkseni Savonlinnan veistos voidaan ottaa luetteloon, koska se lienee suunniteltu paikalle pysyväksi ja sijainti on kaikille vapaa. Teos siis näyttää sellaiselta että se on suunniteltu paikalle pysyvästi, mutta viranmaiset varmaankin poistavat sen, koska sille ilmeisesti ei ole myönnetty pystytyslupaa. Teos on uusi ja siksi tekijänoikeuden alainen, vaikka sen tekijän nimeä ei tiedetä, joten kuva siitä pitää tallentaa sitaattikuvana fi Wikiin. Myös tietolähteitä teoksesta on riittävästi. Joku paikallinen pystynee lisäämään karttakoordinaatit luetteloon--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 18.01 (EET)

Luettelon määritelmän mukaan teoksen tulee olla pysyvästi sijoitettu. Kyseinen pömpeli on Savonlinnan kaupungin omistamalla maalla, eikä käsittääkseni kaupunki ole asiasta mitään lausunut, joten ei ole tiedossa onko teos pysyvästi sijoitettu vai poistetaanko se. Siksi se ei kuulu luetteloon. –Makele-90 (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 18.34 (EET)

Luettelossa noudatetaan tekijänoikeuslain 25 a/3 mainintaa pysyvästi sijoittamisesta. Jos teos on suunniteltu väliaikaiseksi tai sirrettäväksi se ei kuulu luetteloon. Ei-pysyvät teokset ovat usein julkisilla paikoilla olevissa näyttelyissä. Tämän asennus kallioon viittaisi pysyvyyteen tai ainakin siihen, että se on sellaiseksi aiottu ja toteutettu. Vielä 1800-luvulla julkisen taideteoksen pystyttämiseen vaadittiin lupa Senaatista, mutta nykyisin sellaista ei enää tarvita. Helsingissä oli kymmenkunta vuotta sitten luvattomasti ja anonyymisti sijoitettu taideteos eräässä liikenneympyrässä, mutta se poistettiin muuama vuosi sitten. Luvattoman teoksen kohtalo on kokonaan riippuvainen viranomaisen harkinnasta, mutta koska sitä ei tiedetä, teos voidaan ottaa luetteloon. Poistetaan se sitten, jos poistetaan paikasta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 18.52 (EET)

On uutta tutkimusta väittää, että kyseessä olisi pysyvästi sijoitettu teos, koska missään ei niin sanota. Kuten aiemmin kirjoitin, on pömpeli sijoitettu Savonlinnan kaupungin omistamalle maa-alueelle, eikä Savonlinnan kaupunki ole asiasta vielä mitään tiedottanut. Myöskään tekijä ei ole asiasta mitään kertonut. On siis varsin kummallinen näkökulma, että noin vuorokauden paikallaolon jälkeen katsot sen silti pysyvästi sijoitetuksi. "Koska sitä ei tiedetä, teos voidaan ottaa luetteloon." Nimeenomaan kun ei tiedetä, sitä ei voida ottaa luetteloon. –Makele-90 (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 22.19 (EET)

No mikään teoksen asennuksessa tai muodossa ei tue tietoa sen väliaikaisuudesta. Steelat ovat vuosisatoja vanhoja pysyviä muotoja, moderni ja abstrakti taide vain otti käyttöön ikivanhan kuvanveiston tradition pelkistetyssä muodossa. Voitaishan odottaa joku asettamamme määräaika, vuosi tai kymmenen vuotta, kunnes teoksen paikallaan pysyvyys voidaan varmentaa, mutta eipä tällaista ole missään luetteloiden yli kahdeksan tuhannen kohteen kohdalla tehty ja teksihän sellainen luetteloinnin hankalaksikin. Minusta kohde voidaan lisätä luetteloon näillä vähilläkin tiedoilla mitä on olemassa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 23.44 (EET)

Savonlinnan "monoliittia" ei siis voi kutsua suomeksi monoliitiksi, mutta eräänlainen steela se on kuitenkin monoliittien tavoin. Se on myös erikoisin tähän asti ilmestyneihin verrattuna, kun se ei ole kolmisivuinen pylväs, kuten kaikki muut, vaan nelisivuinen. Eikä se ole tasasivuinen, vaan malliltaan laattamainen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 21.34 (EET)

Kun kirjoitin tuon, oli käytössäni vain yksi kuva teoksesta. Nyt kuvia on somessa runsaasti ja niistä voi todeta, että teos on kolmisivuinen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 17.03 (EET)

Ja vielä lisäys, että steela-tyyppiset veistokset tunnetaan taidehistoriassa erityisesti myös minimalismin piirissä, esimerkiksi Hannu Sirenin Stoa (1984) on tunnettu minimalistinen veistos Suomessa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 14.45 (EET)

Jos "monoliitin" alkuperästä ei tiedetä mitään, voidaanko sitä automaattisesti olettaa taideteokseksi tai muistomerkiksi? Entä jos sen käyttötarkoitus onkin jokin ihan muu? Ei kai mikä tahansa luontoon hylätty esine ole automaattisesti taideteos vain siksi, että on olemassa myös samannäköisiä tai samankaltaisia taideteoksia? --Risukarhi (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 17.09 (EET)

Olen maalikko aihepiirin suhteen, mutta eikö performanssitaide toimi juuri niin, että lätkäistään joku pysti jonnekin keskelle ei mitään (niin kuin Amerikassa) tai sitten vaikka vain johonkin kaupungin maalle (niin kuin nyt tässä, arvatenkin kai, että löytyy pikemmin) ja katsotaan mitä tapahtuu (tai en nyt ole varma, oliko tälle sittenkin olemassa joku muu nimi?). Tulos voi olla joko että pysti kuskataan pois (kuten amerikassa) tai se jää paikoilleen. Parhaassa tapauksessa voi tietysti jopa olla, että asiasta on saatettu sopia etukäteen, mutta ei kerrota. Miten tällainen suhtautuu tämän luettelon rajaukseen, en lähde arvioimaan. HS kertoi taannoin (ehkä tänä vuonna), että Turussa jollain joutomaalla oli joku kivikeko, ja oli jostain tavoittanut tekijän haastatteluun. En muista onko tuota Turun teosta viety luetteloon, tai onko se enää olemassakaan, enkä nyt suoraan keksi saisinko sen löytymään millä hakusanoilla.--Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 17.26 (EET)

Lajien määrittely on usein hankalaa, mutta varmasti kai voidaan sanoa, että performanssista ei ole kyse. Tämän voi päätellä siitä, että eläviä ihmisiä ei ole havaittavissa eikä teosta voi ajatella performanssin kaltaiseksi ajassa tapahtuvaksi esitykseksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 18.01 (EET)

Olen tosiaan aiheen suhteen maallikko, enkä hallitse edes näitä peruskäsitteitä täsmällisesti. Mutta vaikkei ihmisiä olisikaan, niin tuolla amerikassahan toteutui juuri tuo ajallinen ulottuvuus, ja se varmaan oli tarkoituskin. Ehkä se oikea ilmaisu onkin silloin käsitetaide. --Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 18.09 (EET)

Kannattais varmaan kerrata taidehistorian tiedot... Käsitetaide sai usein erikoisia, perinteestä poikkeavia muotoja eikä materiaalisuus ole siinä niin keskeistä. Tämän muoto tulee vuosisatoja tai tuhansia vuosia sitten esiintyneistä steela-tyyppisistä veistoksista. Steeloja on säilynyt jonkin verran esim. Armeniassa. Minimalismi omaksui steelan hahmon pelkistettynä ja myös muina kuin kivimateriaaleina.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 18.19 (EET)

Se käsitetaiteellinen tai esittävä elementtihän on siinä, että teos ilmestyy tyhjästä. Teoksen muoto on sitten toinen asia. --Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 21.51 (EET)

Jos siis oletetaan, että kyseessä on taideteos. Eikös teos Sori siitä 5. - 6.7.2014 ole vähän samantapainen? Sikäli kuin tämä nyt on ylipäätään taideosprojekti eikä jokin muu projekti. Tai jos tekijä koskaan ilmoittautuu tai ei.--Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 22.05 (EET)

Eihän tuossakaan periaattessa ole eroa, ilmestyykö sillankaiteelle simpukoita, monoliitti, pisuaari vai puutarhatonttu. Ja silläkin voi olla eroa ilmoittautuuko tekijä koskaan vai ei, ja minkä ajan päästä.--Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 22.08 (EET)

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006601987.html --Geohakkeri (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 21.04 (EET)

Varmasti voi sanoa ainakin sen, että muistomerkki se ei ole, koska sen yhteydessä ei ole mitään sellaista joka viittaisi jonkin asian muistamiseen, tai sitä koskevat vähät tiedot eivät viittaa sellaiseen. Sen muoto taas viittaa taidehistoriaan useillakin tavoin. Se on muodoltaan steelojen laajaa ja vanhaa sukua ja muistuttaa minimalismia. "Monoliitti" sana englanniksi viittaa myös Avaruusseikkailu 2001 -elokuvassa esiintyneeseen mystiseen veistokselliseen, kiiltävään hahmoon, joka löytyy ihmiskunnan alkutaipaleella Afrikan erämaasta. Nämä asiat huomioiden voi päätellä sen olevan taideteos. Voidaanko teosta määritellä näillä perusteilla tuntematta provenienssia on kiinnostava teoreettinen kysymys. Tunnen ainakin yhden tällaisen "minimiprovenienssilla" luetteloon hyväksytyn, se on Juorumäen muistomerkki Helsingin Puotilassa, jonka provenienssitiedot perustuvat käsittääkseni pelkästään perimä- ja suulliseen tietoon, tarinoihin. Eli vaikka faktoja ei provenienssin tueksi ole löydetty, kohde on hyväksytty Helsingin kaupungin luettelooon ja on myös Wikipediassa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 17.51 (EET)

Kubrickin elokuvan monoliitti oli muistaakseni radiolähetin ja portti toiseen ulottuvuuteen. Jos tämä Savonlinnan mötikkä on samanlainen, silloin se nimenomaan ei ole taideteos vaan käyttöesine. Emme tiedä vielä, mikä sen käyttötarkoitus on tai mitä sen sisällä on. Se voi olla tieteellinen koe tai kepponen. Sisällä voi olla jokin mittalaite, piilokamera, pommi tms. Ehkä se on taideteos, ehkä ei. --Risukarhi (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 18.16 (EET)

Jos se olisi julkisen tahon, esim sähkölaitoksen sähkönjakokaappi, siinä olisi näkyvissä logo ja sähköjohdot jotka sinne kulkevat, tai ainakin kallioon porauksen merkkejä tai jälkiä. Vaikea tuota käyttöesineeksi on tulkita, kepponen se voi olla, mutta taiteessa ei saisi koskaan luottaa pelkästään tekijän aikomukseen. Kuten totesin, vaikka provenienssitiedot ovat vähäiset, se voidaan näidenkin tietolähteiden perusteella ottaa luetteloon. Yleensä perustiedot kaikista taideteoksista ovat tekijän nimi, teoksen nimi ja valmistumisaika (vuosiluku). Näistä tiedämme vain yhden. Lisäksi tiedämme sijaintipaikan ja materiaalista voi sanoa että se on metallia ja korkeus tietolähteen mukaan noin 2,50 metriä. Taide voi olla myös käyttöesine tai osa sitä, esim puiston penkkejä on suunniteltu taideteoksiksi ja ylipäätään käyttöesineen ja taideteoksen asettaminen toisiaan poissulkeviksi ei ole pitemmän päälle järkevää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 18.36 (EET)

Ei voida ottaa luetteloon, koska mikään ei edelleenkään viittaa siihen, että kysessä olisi pysyvästi sijoitettu teos. Tietysti voidaan muuttaa luettelon määritelmää, että saadaan mukaan myös ei pysyvästi sijoitetut teokset. –Makele-90 (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 19.41 (EET)

Sanoisin, että teoksen väliaikaisuudesta ei ole minkäänlaista vahvistettua tietoa, eikä sitä voida mistään päätelläkään. Mutta monista asioista (tyylinä steela tai minimalismi, muoto ja materiaali) voidaan päätellä, että pysyväksi teos on kyllä tehty. Savonlinnan listan määritelmää ei voi muuttaa muista 319 kuntaluetteloista erilaiseksi valtakunnallisen yhteensopivuuden takia. Jos ylipäätään väliaikaisiksi suunniteltuja teoksia hyväksyttäisiin luetteloihin, törmättäisiin moniin ongelmiin. Tällasia voisivat olla erilaiset julksilla paikoilla olevat esitykset ja performanssit (miksipä ei sitten soitto- ja lauluesitykset), joita ei ole hyväksytty luetteloihin. Niitä ei ilmeisesti esim. saisi kuvata, koska laki sallii kuvata vain pysyvästi paikalleen sijoitettuja. Väliaikaiseksi suunnitelluista teoksista tulee mieleen jääveistokset, jota ei ole otettu luetteloihin. Sen sijaan Jaakko Pernun puusta ja risuista kootut teokset on hyväksytty mukaan, esimerkiks Pernun Päivänvarjo Oulussa valmistui vuonna 2001 ja se poistettiin 2012, sekä poistettiin myös Oulun listasta. Mitään määräaikaa pysyvälle ja ei-pysyvälle teokselle ei ole koskaan projektin piirissä määritelty.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 20.38 (EET)

Yllä esitin vain faktoja, jotka ovat kenen tahansa tarkistettavissa. Toistan ne vielä. Maanomistaja on Savonlinnan kaupunki. Maanomistaja ei ole asiasta mitään lausunut. Teoksen tekijä ei ole tiedossa. Teoksen tekijä ei ole asiasta mitään lausunut. Teoksesta ei tiedetä muuta kuin se, että se on siellä kalliolla pari päivää ollut.

Mutta aloitetaan sitten spekulointi, kun sitä kerran täällä harjoitetaan. Kyseinen pömpeli on sijoitettu Museoviraston määrittelemään valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaiken lisäksi paikalle, josta on erittäin merkittävä maisemallinen näkymä Olavinlinnaan. Aiheesta ei ole museoviranomaiset tai kunnan lautakunta mitään päättänyt, joten kyseessä ei voi olla pysyvä sijoituspaikka. Jos sijoituspaikka olisi pysyvä, olisi edellä mainitut tahot siitä antaneet lausunnon/päätöksen. On myös erittäin epätodennäköistä, että kunta edes antaisi lupaa kyseisen kaltaiselle metallipalkille tuohon maisemaan. Kaikissa uutisartikkeleissa mitä olen aiheesta lukenut, ei yhdessäkään mainittu, että jäisi pysyvästi paikalle, vaan spekuloitiin sillä, että koska poistetaan paikalta. Kyseessä voi olla jonkun yksityishenkilön tai ryhmittymän tempaus tai sitten markkinoidaan jotakin. Jälkimmäistä on ainakin paljon veikkailtu, ja sitä on ulkomailla myös tehty. Voidaan aivan hyvin odottaa, että Savonlinnan kaupunki eli maanomistaja kertoo, mitä pömpelille tapahtuu. Varmaa on, että paikalleen se ei jää. –Makele-90 (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 20.54 (EET)

Pylväs oli noin viikon pysyvästi sijoitettu. –Makele-90 (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 15.33 (EET)

Totta, tuokin monoliitti seurasi esikuviensa (?) jalanjälkiä. Mutta sen viikon se oli hyvin pysyvä, ei liikkunut milliäkään. --Htm (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 16.58 (EET)

Jonkinnäköinen mania näyttää vallanneen Patsasprojektin. Tuosta teoksesta ja muista maailman viimeaikaisista monoliiteista tai steeloista voi tehdä artikkelin, mutta minusta tämä steelaolento ei kuulu luetteloon, koska sen alkuperä on tuntematon eikä pysyvyydestä ole tietoa. Sehän voi häivpyä yhtä hiljaa kuin tulikin.--Htm (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 20.41 (EET)

Mutta hyvä Htm, mikä täällä on pysyvää? Timattikin kuluu ajan mittaan, jos vaan otetaan tarpeeksi pitkä aikajana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 20.49 (EET)

Samaa mieltä. Ja onko tämä muistomerkki tai edes taideteos? Ainakin väite tarvitsisi lähteen.--MAQuire (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 21.03 (EET)

Nyt on muuten fi-wikiinkin luotu artikkeli Utahin monoliitti.--Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 21.53 (EET)

Olen kiviporalla, joskus apunani ulkomainen kesätyöntekijä-tekniikanopiskelija tai pari, kiinnittänyt muutamien hyvin vakaiksi arvioitujen suomalaisten kallioiden päälle muutamalle paikalle (kolmessa maakunnassa) muutaman metrin korkean metallitolpan mittauksia varten. Sijoitus tehtiin joiksikin vuosiksi tai vuosikymmeniksi. Se että keskustelussa oleva, esimerkiksi julkisuuden houkuttelemien katsojien yleisöturvallisuuden vuoksi ilmeisesti muutamaa kiloa painavampi terästolppa ankkuroidaan metallipulteilla kallioon, ei tietenkään tee sijoituksesta pysyvää. Jos näin ei olisi tehty, jo turvallisuussyistä huterasti kiinnitetty tolppa olisi pitänyt viipymättä poistaa. Riippuen ankkuroinnista tai porauskalustosta, kiinnitykset tekee kymmenissä minuuteissa tai muutamassa tunnissa (sopivalla liikkuvaan alustaan kiinnitetyllä laitteistolla nopeamminkin). Tolpan saanee pois kymmenissä minuuteissa, esimerkiksi tehokkaalla teollisuuslaserilla saattaisi katketa nopeamminkin. Lisäksi joissain tilanteessa taiteelta on listalle päästäkseen vaadittu ammattiin koulutetun tekijän tai ryhmän tekijyyttä, kun ite-taiteilijoita on esimerkiksi jätetty kuntaluetteloiden ulkopuolille, tai ei ole lisätty koulujen / ryhmien tekemiä katu/ympäristötaiteen teoksia. Millä perusteilla jonnekin metsään tai kallioon ruuvattu anonyymi metallitolppa on ammattitaiteilijan tekosia? Hieman rohkeammpi ammattioppilaitoksen metallilinjan käynyt, tai muuten vaan kätevä ja aikaansaava osaa tuollaisen tehdä ja paikalleen kiinnittää, jos materiaalit, kuljetukset ja kiinnityskamat saa kustannettua. Perusjäynä, jos edes sellainen, sanoisi teekkari. En sisällyttäisi noita tolppia pelkän julkisuuden perusteella listalle. --Paju (keskustelu) 18. heinäkuuta 2021 kello 16.31 (EEST) + edit 16.36 (EEST)