Kassari
Kassarin sijainti
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Korkein kohta |
15 m |
| Pinta-ala |
19,3 km² |
| Suojelualue |
Käina Bay-Kassari Nature Park (en) (käännä suomeksi) |
| Asukasluku |
noin 200 |
|---|
Kassari on saari Hiidenmaan saaren kaakkoisrannikolla Virossa. Kassari on Viron viidenneksi suurin saari ja sen pinta-ala on 19,3 neliökilometriä[1]. Saari on yhteydessä Hiidenmaahan patojen ja maantien kautta[2]. Asukkaita saarella on lähes 200 ja hallinnollisesti saari kuuluu Hiidenmaan kuntaan[1]. Saaren nimi tulee mahdollisesti viron kielen kissaa tarkoittavasta sanasta kass[3].
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kassarin paikalla oli aiemmin kaksi saarta, Kassari ja Orjaku, joiden välistä kulki Käinan ja Pühelepan pitäjien välinen raja. Meren pinnan aletessa saaret yhdistyivät.[3] Saaren asukkaat tekevät edelleen selvän eron Kassarin ja Orjakun asukkaiden kesken[4]. Kassarin korkein kohta on Vaskimägi, joka sijaitsee 15 metrin korkeudella merenpinnasta[3]. Saaren eteläosassa on pitkälle merelle ulottuva Säärennokka-niminen (vir. Sääretirp) hiekkakieleke. Kassarin ja Hiidenmaan välissä on Käinalahti, jonka erottavat merestä pengertiet sekä Kassarin matalikko, jolla veden syvyys on keskimäärin 0,5 metriä. Käinalahti on Hiidenmaan runsaslintuisimpia alueita. Lintuja sinne tulee etenkin muuttoaikoina. Lahdella esiintyy monia puolisukeltaja- ja sukeltajasorsia sekä muun muassa kyhmyjoutsenia, kaulushaikaroita ja avosettejä.[5] Kassarilla on neljä kylää: Esiküla, Taguküla, Kassari ja Orjaku[2].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren syntytarinan mukaan meri oli vääntänyt saaren paikoiltaan ja se oli irronnut Hiidenmaasta. Sitten se oli lähtenyt ajelehtimaan Soelansalmessa. Silloin ei auttanut muu kuin tehdä siitä Hiidenmaan tytärsaari. Säärenokalla on oma syntytarinansa. Sen mukaan Kassarissa asunut jättiläinen nimeltä Leiger ja saarenmaalainen jätti Suur Tõll olivat vierailleet toistensa luona. Erään kerran Suur Tõll oli kieltäytynyt tulemasta Leigerille, ellei tämä rakenna siltaa Saarenmaalle. Leiger rupesi rakentamaan siltaa poikansa Antsin kanssa, mutta työ jäi kesken.[3] 1600-luvun alussa Kassarilla oli Jakob De la Gardien hevoskartano, joka siirtyi vuonna 1821 Emmasten kartanon alaisuuteen[4]. 1700-luvulla saarelle perustettiin myös toinen kartano, joka ei ole säilynyt näihin päiviin asti[6]. Vielä 1800-luvulla Kassarin erotti Hiidenmaasta meri[7]. Orjakuhun alettiin rakentaa satamaa vuonna 1912, mutta ennen ensimmäistä maailmansotaa satamasta oli valmistunut vain kaksi kivistä aallonmurtajaa. Viron itsenäisyyden aikana satamaa käytettiin matkustaja- ja tavaraliikenteessä.[2]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kassarilla puhuttiin aikoinaan omaa murrettaan, mutta se on nykyisin jo sammunut. Paikallisten miesten on väitetty olevan virolaisten mittakaavassa erityisen kookkaita. Virossa tunnetaankin sanonta niin suuri jalka kuin Kassarin miehellä. Lukuisat virolaiset kulttuuripersoonat ovat käsitelleet Kassaria teoksissaan. Heitä ovat esimerkiksi runoilija Marie Under ja kirjailija Jaan Kross.[4] Kassarissa sijaitsee Aino Kallaksen kotimuseo, sillä hän vietti aikaansa Kassarilla vuosina 1924–1938[7].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kadri Tüür, Bruno Pao, Anu Pallas: Muhu, Saarenmaa, Hiidenmaa. Oomen, 2005. ISBN 9985-9620-5-2.
- Urve Kirss: Länsi-Viron saaret. Huma, 2001. ISBN 9985-898-58-3.
- Mäkeläinen, Tapio: Viro, kartanoiden, kirkkojen ja kukkaketojen maa. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2936-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kassari Wikimedia Commonsissa
