Kartanokimalainen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kartanokimalainen
Boomhommel op prei Bombus hypnorum.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Osalahko: Myrkkypistäiset Aculeata
Yläheimo: Mesipistiäismäiset Apoidea
Heimo: Aitomehiläiset Apidae
Alaheimo: Apinae
Tribus: Bombini
Suku: Kimalaiset Bombus
Alasuku: (Pyrobombus)
Laji: hypnorum
Kaksiosainen nimi

Bombus hypnorum
(Linnaeus, 1758)

Synonyymit

Apis hypnorum

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kartanokimalainen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kartanokimalainen Commonsissa

Kartanokimalainen (Bombus hypnorum) on kimalaisten sukuun kuuluva mesipistiäislaji. Muista kimalaislajeista poiketen se pesii usein rakennuksissa.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanokimalainen on musta kimalaislaji, jonka keskiruumin selkäpuoli on kokonaan oranssinruskea ja takaruumin kärki kirkkaanvalkoinen. Ruskeaa väriä on etenkin koiraalla myös takaruumiin tyvessä sekä pään etuosassa. Ruumiin pituus 11–20 mm.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanokimalaista tavataan suuressa osassa Eurooppaa. Se puuttuu Välimeren ympäristöstä. Brittein saarilta laji tavattiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 ja on levinnyt siellä hyvin nopeasti ollen paikoitellen jo yleinen[2]. Laji tavattiin Islannista ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja sen odotetaan leviävän sielläkin nopeasti.[3] Suomessa se esiintyy koko maassa, mutta harvinaistuu pohjoista kohti.[1]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kimalaispesät yleensä ovat maan alla, kartanokimalainen pesii puunkoloihin ja rakennuksiin, mihin se nimikin monilla kielillä viittaa. Se kelpuuttaa pesäpaikaksi myös linnunpöntöt ja pystyy häätämään sinne jo asettuneen pikkulinnun. Pesän sisäänkäynti on ulkokautta, mutta asuinrakennuksissa sijaitsevista pesistä kimalaisia eksyy usein sisätiloihinkin. Pesät ovat monesti suuria. Yhdessä pesässä saattaa olla jopa 400 työläistä. Laji on kimalaiseksi aggressiivinen ja yhdyskunta puolustaa pesää tarvittaessa kiivaasti.[1][4].

Lajin ominta ympäristöä ovat niityt ja kedot sekä kaupunkiympäristöt. Lyhyen imukärsänsä vuoksi kartanokimalainen ei pääse käsiksi pitkätorvisten kukkien meteen. Se on kuitenkin monien puutarhakasvien keskeinen pölyttäjä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Seppo Parkkinen, Juho Paukkunen & Ilkka Teräs: Suomen kimalaiset. Jyväskylä: Docendo, 2018. ISBN 978-952-291-454-5. s. 70, 74, 80, 112
  2. Bombus hypnorum monitoring (englanniksi) (viitattu 27.4.2018)
  3. Pierre Rasmont & Stéphanie Iserbyt: Atlas of the European Bees: genus Bombus (englanniksi) (viitattu 27.4.2018)
  4. Artsdatabanken (norjaksi) (viitattu 26.4.2018)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]