Karl Lorenz Adalbert von Schoultz
Karl Lorenz Adalbert von Schoultz (10. syyskuuta 1836 Pietari – 5. kesäkuuta 1896 Pietari) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri.[1]
Von Schoultzin vanhemmat olivat eversti Claes Otto Edvard von Schoultz ja Alexandra Karolina Katarina Harthin ja puoliso vuodesta 1866 Rosalie Sofie Constance von Schoultz, kenraali Constantin Nils Lorenz von Schoultzin tytär. Lehtori, kielenkääntäjä Oskar von Schoultz oli heidän poikansa. Karl Lorenz Adalbert von Schoultzin veljestä Edvard Fredrik Konstantin von Schoultzista tuli kenraaliluutnantti. Karl Lorenz Adalbert von Schoultz tuli oppilaaksi Haminan kadettikouluun 1847 ja määrättiin sieltä 1855 valmistuttuaan vänrikkinä palvelukseen ensin 8. kenttätykistöprikaatiin ja sitten 6. kenttätykistöprikaatiin. Hän osallistui rykmenttinsä mukana Krimin sotaan 1855–1856.[1]
Von Schoultz ylennettiin aliluutnantiksi 1857 ja hän suoritti 1858–1860 Pietarin sota-akatemian kurssin, minkä jälkeen hänet komennettiin 22. jalkaväkidivisioonan esikuntaan Helsinkiin. Hänet ylennettiin luutnantiksi 1859 ja alikapteeniksi 1861, jolloin hänet määrättiin vt. majoitusmestariksi 22. jalkaväkidivisioonaan. Tehtävään von Schoultz vakinaistettiin 1862. Hänet oli kuitenkin 1861–1863 komennettu Saimaan ja Kallaveden rekisteröinti- ja mittaustöiden johtajan käyttöön. Toukokuussa 1863 hänet määrättiin Suomeen sijoitetun sotaväen esikunnan Suomen joukkojen jaoston palvelukseen ja huhtikuussa 1864 22. jalkaväkidivisioonan esikunnan vanhemmaksi adjutantiksi. Von Schoultz ylennettiin kapteeniksi 1865 ja siirrettiin Suomen sotilaspiirin viraston Suomen sotaväen jaoston vanhemman adjutantin apulaiseksi. Vuosina 1866–1870 hän toimi matematiikan opettajana Helsingin junkkarikoulussa.[1]
Everstiluutnantiksi von Schoultz ylennettiin 1869, jolloin hänet siirrettiin vanhemmaksi adjutantiksi Riian sotilaspiirin esikuntaan. Hän toimi siellä rintamaosaston vanhempana adjutanttina vuodesta 1870 lähtien. Vuosina 1872–1875 hänet oli komennettu tilastollisia töitä varten Suomen sotilaspiirin viraston Suomen sotaväen jaostoon. Hänet ylennettiin everstiksi 1873 ja määrättiin 10. ratsuväkidivisioonan esikuntapäälliköksi 1875. Von Schoultz toimi 1875–1876 ja 1879–1880 taktiikan ja topografian opettajana Tjugujevin jalkaväen junkkarikoulussa Ukrainassa. Turkin sodassa 1877–1878 hän palveli 10. ratsuväkidivisioonan esikuntapäällikkönä. Tammikuussa 1881 hänet nimitettiin 129. Bessarabian, H.K.K. Suuriruhtinas Mihail Aleksandrovitšin jalkaväkirykmentin komentajaksi. Vuonna 1886 von Shoultz siirrettiin 33. jalkaväkidivisioonan 1. prikaatin komentajaksi ja vuonna 1888 hänet nimitettiin Suomen sotaväkeä koskevien asioiden esittelijäksi Venäjän sotaministeriössä. Von Schoultz yleni seuraavana vuonna kenraalimajuriksi, esittelijän virassa ollessaan hän kuoli Pietarissa kesäkuussa 1896.[1]
Von Schoultz oli aatelissäädyssä valtiopäiväedustaja 1867.[2] Lehtori Oskar von Schoultz ja upseerina ja virkamiehenä palvellut Carl von Schoultz, molemmat myös isänsä tavoin valtiopäivämiehiä, olivat Karl Lorenz Adalbert von Schoultzin poikia.[3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Karl Lorenz Adalbert von Schoultz Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 18.4.2020)
- ↑ Ridderskapets och Adelns medlemmar vid Landtagen in Helsingfors 1867. Protokoll förda hos Högl. Ridderskapet och adeln å Landtdagen i Helsingfors År 1867. Första häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1871, s. 1-4.
- ↑ Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961 Viitattu 24.6.2021.
- ↑ Geni: Karl von Shoultz Viitattu 24.6.2021.