Oskar von Schoultz

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oskar von Schoultz (25. lokakuuta 1872 Helsinki18. maaliskuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen yliopiston lehtori ja kielenkääntäjä.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Von Schoultzin vanhemmat olivat kenraalimajuri Karl Lorenz Adalbert von Schoultz ja Rosalio Constance Sofie von Schoultz. Von Schoultz oli naimisissa vuodesta 1900 Marie Natalie Ljubov Eveline Tigerstedtin kanssa. Hän kävi Kiovan kadettikoulun 1883–1889, Pietarin 1. kadettikoulun 1889–1890, Pavlovskin sotaopiston 1890–1892, sotilassähköteknillisen koulun upseeriluokan 1893–1895 sekä opiskeli Kiovan yliopistossa 1896–1898. Von Schoultzista tuli aliluutnantti 1892, luutnantti 1898 ja alikapteeni 1906. Von Schoultz palveli 1. ja 7. sapööripataljoonassa 1892–1898 ja toimi sitten armeijasta erottuaan kielenkääntäjänä eri virastoissa ja venäjänkielen opettajana oppikouluissa. Hän oli Helsingin yliopiston venäjän kielen lehtorina 1903–1939 ja Suomen senaatin kielenkääntäjänä 1899–1914.

Von Schoultz oli vankilassa ensimmäisen maailmansodan aikana kieltäydyttyään osallistumasta sotaan tsaari-Venäjän armeijassa. Hän kirjoitti 1930-luvulla useita rauhanaatetta ja kuolemanrangaistusta käsitelleitä artikkeleita. Von Schoultz kirjoitti myös useita tutkielmia venäläisestä kirjailijasta Fjodor Dostojevskistä.

Von Schoultz osallistui aatelissäädyssä valtiopäiville 1900 ja 1905–1906.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • I frågan om fångarnas bestraffning. Söderström, Helsingfors 1918
  • Det blir nog bra : sagan om Hans, silversmeden från Ekenäs. Söderström, Helsingfors 1922 (nimimerkillä Farbror Oskar)
  • Kriget och klasskampen : några uppsatser. Fram, Vasa 1924
  • Ein Dostojewskij Fund. Commentationes humanarum litterarum Tom. 1, 4. Finska vetenskaps–societeten, Helsingfors 1924
  • Lausumia kuolemanrangaistuksesta, kirj. Oskar von Schoultz ym. Helsinki 1934 (Eripainos Rauhaa kohti–lehdestä)
  • Ett ungdomsminne. Helsingfors 1941
  • Svetlyi, zhizneradostnyi Dostojevski (Valoisa, elämäniloinen Dostojevski). Petroskoin yliopiston kustantamo 2000 (teoksen pohjana von Schoultzin 1931–1932 pitämä venäjänkielinen luentosarja ja lisäksi mukana on von Schoultzin vuonna 1941 laatima tutkielma Dostojevskin Kristus-kuvasta)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helsingin yliopisto: opettajat ja virkamiehet vuodesta 1828. 2, L - Ö / Tor Carpelan ja L. O. Th. Tudeer., s. 363. Oskar von Schoultz. Tuntematon, 1925. Kansalliskirjasto (viitattu 14.04.2021).