Karhulan lasitehdas
Karhulan lasitehdas eli Karhulan Lasi Oy oli William Ruthin perustama, sittemmin A. Ahlström Osakeyhtiön omistukseen siirtynyt lasitehdas Karhulassa, Kotkassa. Vuonna 1995 tehtaan ostanut yhdysvaltalainen O-I lopetti yli sata henkilöä työllistäneen tehtaan toiminnan syksyllä 2009. Työntekijöistä 13 henkeä työskenteli silkkipainon puolella, joka lopetettiin vuodenvaihteen 2009-2010 jälkeen.[1] Lopettamisen syyksi on ilmoitettu pullotuotannon ylikapasiteetti Euroopassa, myynnin väheneminen ja lama.[1] Tehdas oli Suomen ainoa pakkauslasin ja lasipullojen valmistaja. Vuonna 2010 A. Ahlström osti tehdaskiinteistön O-I:lta takaisin. Samalla Karhulanniemen tehdasalueella toimii mm. Sulzerin pumpputehdas sekä Richter Karhula Oy:n konepaja. Suomen lasimuseon johtaja Heikki Matiskainen pitää tehtaan kulttuurihistoriallista merkitystä kiistämättömänä.[2] Vuonna 2018 A. Ahlström myi noin kymmenen hehtaarin suuruisen tehdasalueen, uudeksi omistajaksi on tullut kiinteistöjen ja arvopapereiden sijoitustoimintaa harjoittava G-Capital Oy.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karhulan lasitehdas edustaa yhtä Karhulan teollisuusalueen vanhimmista toimialoista. Lasin valmistuksen juuret alueella ulottuvat William Ruthin aikaan 1800-luvulle. Tehdas valmistui 1888 ja tuotanto aloitettiin seuraavana vuonna.[2] Alussa pääpaino oli talouslasissa, jolloin tuotteita olivat muun muassa lampunlasit ja lääkelasit. Vuonna 1899 aloitettiin Ikkunalasin valmistus ja muutaman vuoden kuluttua niitä valmistettiin jo lähes 3 miljoonaa kappaletta vuosittain. Vuoteen 1910 mennessä tehtaasta oli tullut talous- ja ikkunalasin johtava valmistaja Suomessa.[1] Karhulassa tehtiin myös kristallia. Paljon lasista vietiin Pietarin markkinoille.[2]
Tehtaan menestyskausi ajoittui 1930-luvulle Iittalan kanssa. 1932 Aino Aallon suunnittelema "Bölgeblick" eli Aino Aalto-astiasto saavutti Milanon triennaaleissa kultamitalin. 1936 Karhulan lasitehtaalla alettiin rakentaa uutta lasinpuhallushallia sekä sen yhteydessä rakennusta keskus-generaattorilaitokselle ja samalla valmistettiin ensimmäiset Alvar Aallon Savoy-maljakot. Tehdas valmisti myös muiden Iittalan avainsuunnittelijoiden, kuten Göran Hongellin ja Tapio Wirkkalan suunnittelemia lasitöitä. Vuosina 1938–39 tehdasta laajennettiin edelleen. Vuonna 1941 tehdasta laajennettiin lasivillan valmistus-koneita varten. Lasitehtaan edistyksellisyydestä kertoo vuonna 1945 käyttöönotettu Suomen ensimmäinen sähköllä toimiva lasiuuni, joka oli jopa ensimmäisiä laatuaan koko maailmassa.[3] Kultakausi kesti 1950-luvulle. Olutkaupan vapauduttua keskioluen myynti lisääntyi ja pullonvalmistus tarjosi aiempaa helpommin saavutettavan taloudellisen hyödyn. Tämän seurauksena tehdas lopetti taidelasin valmistamisen.[2] Viimeisinä vuosikymmeninä tehtaan päätuote oli Wirkkalan Finlandia-pullo.
Vuonna 2021 tehdasalueelta purettiin lasitehtaan rakennus ja mänkikuuri, jossa säilytettiin raaka-aineita lasin valmistamista varten. Rakennusten tilalle on tarkoitus rakentaa uutta liiketoimintaa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Karhulan lasi siirtyy historiaan, Finlandia-pullon valmistus loppuu Suomessa 4.5.2009. Yle. Viitattu 29.7.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Karhulassa valmistuivat alkuperäiset Aalto-vaasit 4.5.2009. Yle. Viitattu 15.7.2010.
- ↑ Kymenlaakson museo - Kiinteistön dokumentointi 2021
- ↑ Issu Huovinen: Entinen Karhulan lasitehdas on pian kasa lajiteltua jätettä – Tilalle rakennetaan jotakin, mikä luo kymmeniä uusia työpaikkoja Kotkaan Kymen Sanomat. 9.9.2021. Viitattu 30.9.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lasia kaikille -näyttely Karhulan tuotannosta[vanhentunut linkki]
- Iittalan lasitehtaan arkea (osia kuvattu Karhulassa) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pitkäaikaisen lasinpuhaltajan haastattelu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Karhulan lasitehtaan lasiesineitä: Designlasi.com
- Annala, Vilho: Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan. II osa. Kehitys vuoden 1809 jälkeen. Toinen nide, s. 571–641. Helsinki: Suomen lasiteollisuusliitto, 1948.