Kantikylä
Kantikylä Кандикюля, Kandikjulja |
|
---|---|
Kantikylä lähikylineen vuoden 1860 kartalla. |
|
Kantikylä |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Alue | Leningradin alue |
Piiri | Lomonosovin piiri |
Kunta | Lepäsi |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kylä |
Väkiluku (2015) | 5 |
Kantikylä[1] eli Peräkylä (ven. Кандикю́ля, Kandikjulja) on kylä Leningradin alueen Lomonosovin piirin Lepäsin kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee lähellä Suomenlahden rantaa 17 kilometriä Lepäsistä länteen. Kylässä on viisi vakituista asukasta (vuonna 2015)[2].
Kylä mainitaan vuoden 1792 kartalla venäjänkielisessä muodossa Perekjulja,[3] vuonna 1844 nimellä Novaja[4] ja vuonna 1862 kolmella nimellä Perekjul (Kandakjul, Novoje)[5]. Peter von Köppenin kansatieteellisen kartan mukaan Nowajan asukkaat olivat äyrämöisiä,[6] mutta kartan selitysosan mukaan Peräkylässä asui inkerikkoja[7]. Kaprion luterilaisen seurakunnan kyläluettelon mukaan Peräkylä oli väestöltään suomalainen[8]. Vuonna 1862 kylässä oli 19 taloa ja 72 asukasta, jotka olivat tilanomistajan maaorjia[5].
Kantikylän ohi kulkee Pietarin ja Ruutsian välinen asfaltoitu maantie. Kylästä on linja-autoyhteys Lepäsiin, Lomonosoviin, Pietariin ja Sosnovyi Boriin. Kesäasukkaiden määräksi arvioidaan noin 180 henkeä. Lähistöllä sijaitsee pieni puutarhapalsta-alue ja kolme lomakylää.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 89. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).
- ↑ a b Generalnyi plan munitsipalnogo obrazovanija Lebjaženskoje gorodskoje poselenije Lomonosovskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti. Materialy po obosnovaniju. Tom 2, kniga 1: Pojasnitelnaja zapiska lebiaje.ru. 2016. Viitattu 3.2.2017.
- ↑ Karta okružnosti Peterburga A. M. Vilbrehta vsevinfo.ru. 1792. Viitattu 3.2.2017.
- ↑ Spetskarta zapadnoi tšasti Rossii F. F. Šuberta koti.kapsi.fi. 1844. Viitattu 3.2.2017.
- ↑ a b Sankt-Peterburgskaja gubernija: Spisok naseljonnyh mest po svedenijam 1862 goda, s. 147. Sankt-Peterburg: Tsentralnyi statistitšeski komitet ministerstva vnutrennih del, 1864. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ethnographische Karte des St. Petersburgischen Gouvernements aroundspb.ru. 1849. Viitattu 3.2.2017.
- ↑ v. Köppen, Peter: Erklärender Text zu der Ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 39. St.-Petersburg: , 1867. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Mustonen, Juuso: Inkerin suomalaiset seurakunnat, s. 62. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1931.