Kangaskeltavalmuska
| Kangaskeltavalmuska | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Agaricales |
| Heimo: | Tricholomataceae |
| Suku: | Valmuskat Tricholoma |
| Laji: | equestre |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Kangaskeltavalmuska (Tricholoma equestre) on keltainen hiekkaisilla mäntykankailla viihtyvä valmuskalaji. Se oli aiemmin herkullisen ruokasienen maineessa, mutta sittemmin se on yhdistetty vakaviin myrkytystapauksiin.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kangaskeltavalmuska on keskikokoinen tai suurehko helttasieni. Sen lakki on laakea ja keskuskohoumallinen, pohjaväriltään keltainen ja heikosti ruskeasuomuinen. Lakin pinta on kosteana tahmea, kuivana kiiltävä. Heltat ovat kirkkaan keltaiset. Jalka on tasapaksu, keltainen ja renkaaton. Malto on paksua ja kiinteää, valkoista tai kellertävää. Tuoksu on jauhomainen.
Kasvuaika ja -paikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kangaskeltavalmuska kasvaa elokuusta lokakuuhun yleisenä koko Suomessa. Sitä tavataan kuivilla hiekkapohjaisilla mäntykankailla ja kalliomänniköissä, kuivahkoissa kangasmetsissä ja dyyneillä.
Myrkyllisyys ja käyttö ravintona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kangaskeltavalmuska on mieto jauhomaisen tuoksun omaava sieni, jota on ennen pidetty herkullisena ruoka- ja kauppasienenä.[2] Nykyisin sen syötävyys on kyseenalaistettu useiden vakavien myrkytystapausten vuoksi. Osa myrkytyksistä on johtanut kuolemaan.[3][4][5]
Kangaskeltavalmuskan toksisuutta ei tunneta tarkasti, mutta epäillään, että huomattavien sienimäärien toistuva syönti voi aiheuttaa tulehdusreaktion, joka johtaa rabdomyolyysiin, jossa lihassolut vaurioituvat ja hajoavat, minkä seurauksena hajoamistuotteita kertyy munuaisiin ja munuaiset tukkeutuvat. Hiirikokeissa, joissa on käytetty useita tunnettuja sienilajeja, ei keltavalmuskoiden toksisuudessa kuitenkaan ole todettu eroja muihin sieniin, kuten herkku- ja punikkitatteihin ja haperoihin, verrattuna. Kangaskeltavalmuskan ruokakäyttö on yleistä mm. Puolassa.[6][7][8][9]
Samankaltaisia lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanha lajinnimi keltavalmuska (T. flavovirens) näyttää ainakin Suomessa poistuneen käytöstä ja tilalle ovat tulleet kangaskeltavalmuska T. equestre ja sekä sitä aiemmin satoa työntävät ja hoikemmat lehtokeltavalmuska (T. frondosae) ja kalvaskeltavalmuska (T. ulvinenii).[10]
Kangaskeltavalmuska muistuttaa syötäväksi kelpaamattomia kitkeränmakuisia rikkivalmuskaa ja äikävalmuskaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 3.9.2008
- ↑ Korhonen, Mauri: Sienestäjän kirja, s. 187. Otava, 1978. ISBN 951-1-04770-1
- ↑ Regis Bedry, Isabelle Baudrimont, Gerard Deffieux, Edmond E. Creppy, Jean P. Pomies, Jean M. Ragnaud, Michel Dupon, Didier Neau, Claude Gabinski, Sten De Witte, Jean C. Chapalain, Jacques Beylot, Pierre Godeau: Wild-Mushroom Intoxication as a Cause of Rhabdomyolysis. New England Journal of Medicine, 13.9.2001, 345. vsk, nro 11, s. 798–802. doi:10.1056/NEJMoa010581 ISSN 0028-4793 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Gabija Laubner, Gabija Mikulevičienė: A series of cases of rhabdomyolysis after ingestion of Tricholoma equestre. Acta Medica Lituanic, 2016, 23. vsk, nro 3, s. 193–197. PubMed:28356809 doi:10.6001/actamedica.v23i3.3385 ISSN 1392-0138 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Zygmunt Chodorowski, Jacek Sein Anand, Marianna Grass: Acute poisoning with Tricholoma equestre of five-year old child. Przeglad Lekarski, 2003, 60. vsk, nro 4, s. 309–310. PubMed:14569913 ISSN 0033-2240 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Petteri Nieminen, Anne-Mari Mustonen: Toxic Potential of Traditionally Consumed Mushroom Species-A Controversial Continuum with Many Unanswered Questions. Toxins, 2.10.2020, 12. vsk, nro 10, s. 639. PubMed:33023182 doi:10.3390/toxins12100639 ISSN 2072-6651 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Palmén, Jorma: Vielä uudelleen keltavalmuskan syötävyydestä Suomen Sieniseura. Viitattu 21.9.2025.
- ↑ Piotr Klimaszyk, Piotr Rzymski: The Yellow Knight Fights Back: Toxicological, Epidemiological, and Survey Studies Defend Edibility of Tricholoma equestre. Toxins, 13.11.2018, 10. vsk, nro 11, s. 468. PubMed:30428584 doi:10.3390/toxins10110468 ISSN 2072-6651 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Piotr Rzymski, Piotr Klimaszyk: Is the Yellow Knight Mushroom Edible or Not? A Systematic Review and Critical Viewpoints on the Toxicity of Tricholoma equestre. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety, 2018-09, 17. vsk, nro 5, s. 1309–1324. PubMed:33350153 doi:10.1111/1541-4337.12374 ISSN 1541-4337 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Suomen sieniopas, Kasvimuseo, WSOY 2006 ISBN 951-0-30359-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pinkka - Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Keltavalmuskat (Arkistoitu – Internet Archive)