Kallion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kallion
Κάλλιον
Mórnoksen tekojärveä. Kallionin kaupungin akropolis-kukkula järven (ja kuvan) keskellä.
Mórnoksen tekojärveä. Kallionin kaupungin akropolis-kukkula järven (ja kuvan) keskellä.
Sijainti

Kallion
Koordinaatit 38°32′55″N, 22°09′35″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Kállio, Dorída, Fokis, Keski-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Aitolia

Kallion (m.kreik. Κάλλιον, lat. Callium) eli Kallipolis (m.kreik. Καλλίπολις, lat. Callipolis)[1] oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Aitoliassa Kreikassa.[2][3] Se sijaitsi nykyisen Dorídan kunnan alueella lähellä nykyistä Kállion kylää.[4][5][6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallionin kaupunki sijaitsi Aitolian itäosassa Dafnos (nyk. Mórnos) -joen laaksossa.[2][3] Se oli tiellä, joka johti Thessaliasta ja Sperkheios-joen laaksosta Aitoliaan, sekä tiellä, joka johti Pyrasta eli Oita-vuoren huipulta Korintinlahden rannalle Naupaktokseen. Koraks (nyk. Vardoúsia) -vuori erotti kaupungin alemmasta Aitoliasta.[5][3][1] Kallionin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi kukkula, joka sijaitsee linnuntietä noin kilometrin lounaaseen nykyisestä Kállion kylästä ja noin 4,5 kilometriä luoteeseen Lidoríkin kylästä keskellä Mórnoksen tekojärveä. Samalla kukkulalla ovat myös keskiaikaisen Veloúchovon linnan rauniot. Alempi kaupunki on nykyisin tekojärven alla.[4][5][7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallionin paikalla on ollut asutusta jo geometrisella kaudella. Kallionin kaupunki perustettiin klassisen kauden loppupuolella 300-luvulla eaa., jolloin siitä tuli kallieslaisten (οἱ Καλλιῆς, hoi Kalliēs, lat. Callienses) heimon keskus.[3][8] Heimo oli aiemmin osa laajempaa ofionien (Ὀφιονεῖς, Ofioneis) heimoa.[2][5] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Kallieus (Καλλιεύς) ja Kallipolitas (Καλλιπολίτας).[3]

Gallit hyökkäsivät Aitoliaan Kallionin kautta kulkenutta tietä vuonna 279 eaa., tuhosivat kaupungin ja käyttäytyivät kaupunkilaisia kohtaan hyvin julmasti. Tämä puolestaan johti aitolialaisten kostoiskuun. Myöhemmin kaupunki rakennettiin uudelleen, mutta ei juurikaan esiinny antiikin historiassa enää muutoin.[3][5][1] Keskiajalla seudun keskus siirtyi läheiseen Lidoríkiin, ja kaupungin akropoliin paikalle rakennettiin Veloúchovon linna, joka tunnetaan myös Lidoríkin linnana ja Kállion linnana.[5][7]

Kaupungin arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1977–1979 ennen Mórnoksen tekojärven rakentamista, jonka jälkeen kaupungin alemmat osat jäivät tekojärven alle. Kaivauksia johti Pétros Thémelis.[5][9]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa oli suunniteltu asemakaava ja se oli ympäröity muurein, jotka sulkivat sisäänsä noin 25 hehtaarin kokoisen alueen. Akropolis oli suojattu omilla muureillaan. Muurien yhteispituus oli noin kaksi kilometriä, ja niistä on säilynyt huomattavia osia. Muihin löytöihin lukeutuvat muun muassa buleuterion,[2][5] kreikkalainen teatteri,[2][10] agora, stoa eli pylväshalli ja kaksi pyhäkköä sekä hautoja. Piirtokirjoituslähteiden perusteella Kallionissa oli kultit ja näin oletettavasti myös pyhäköt ainakin Demeterille ja Korelle eli Persefonelle, Artemiille sekä Eileithyialle. Useisiin kaivettuihin taloihin lukeutuu arkistorakennus, josta on löydetty yli 600 sinettiä.[2]

Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Ámfissan arkeologisessa museossa sekä Lidoríkin arkeologisessa kokoelmassa. Niihin lukeutuu muun muassa Persefonea esittänyt patsas sekä keramiikkaa, piirtokirjoituksia, mosaiikkeja, rahoja ja koruja.[5][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Pausanias: Kreikan kuvaus 10.22.6; Polybios, teoksessa Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Κόραξ; Livius: Rooman synty 30.31.
  2. a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”147. Kallion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1. (englanniksi)
  3. a b c d e f Smith, William: ”Callium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. a b Kallipolis Pleiades. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  5. a b c d e f g h i Kallipolis/Kallion (Phokis) 17 Veloukhovo - Καλλίπολις ToposText. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  6. ”55 C3 Kallipolis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699. (englanniksi)
  7. a b Κάστρο του Βελούχοβου ή Κάστρο Καλλίου Καστρολόγος. Viitattu 13.11.2023. (kreikaksi)
  8. Thukydides: Peloponnesolaissota 3.96.
  9. a b Εκθέσεις Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  10. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)