Kaarlo Suominen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarlo Suominen.

Karl (Kaarlo) Stefan Suominen (ent. Nummi, 26. joulukuuta 1856 Uskela8. syyskuuta 1918 Teisko) oli suomalainen räätäli ja raittiusliikkeen vaikuttaja. Pitkään Pietarissa asunut Suominen tunnetaan muun muassa Suomen Sosialidemokraattisen Raittiusliitton perustajana.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskelassa torpparin perheeseen syntynyt Suominen aloitti räätälinoppilaana Turussa vuonna 1872 ja muutti Pietariin 1879. Hän palasi Turkuun 1883 ja liittyi samana vuonna perustettuun Raittiusyhdistys Taimeen. Vuoden kuluttua Suominen muutti jälleen Pietariin ja ryhtyi organisoimaan raittiusliikettä pietarinsuomalaisten keskuuteen. Hän oli aluksi mukana kansainvälisessä Sininauha-järjestössä ja persuti keväällä 1885 suomenkielisen Raittiusyhdistys Alkun, joka oli Venäjän ensimmäinen raittiusyhdistys. Vuonna 1889 Suominen oli konsultoimassa Pietarin ensimmäisen venäjänkielisen raittiusyhdistyksen perustamista.[1] Hän kirjoitti myös kaupungin suomenkielisiin sanomalehtiin nimimerkillä ”Nummen Kustaa”.[2]

Suominen toimi Alun puheenjohtajana 25 vuotta, kunnes myi Pietarissa toimineen räätälinliikkeensä ja muutti Helsinkiin vuonna 1910. Helsingissä hän toimi muun muassa Raittiusyhdistys Koiton puheenjohtajana ja oli 1914 perustamassa Suomen Sosialidemokraattista Raittiusliittoa. Lisäksi Suominen kirjoitti järjestön julkaisemaan Työväen Kuvalehteen sekä Työmies-lehteen.[1][2][3]

Suomisen harrastuksiin kuului mehiläisenhoito, jota hän harjoitti Uudessakirkossa sijainneella maatilallaan. Hän myi tilansa keväällä 1917 ja hankki uuden Teiskon Riihilahdesta Vaavunjärven rannalta. Suominen hukkui syyskuussa 1918 pudottuaan kalareissulla veneestä.[3] Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[4]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomisen puoliso oli Tsarskoje Selossa syntynyt inkeriläinen opettaja Olga Kahi (1860−1938).[5] Heidän lapsiaan olivat toimittaja Helli Suominen, professori Yrjö K. Suominen ja yliopettaja Arvo Suominen (1905−1991). Pariskunnan vanhimman tyttären kieltenopettaja Taimi Maria Samoojan (s. 1891) puoliso oli kirjastoneuvos Teppo Samooja.[6]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raittiuskysymys ja työväenliike. Sos.-dem. Raittiusliiton julkaisuja n:o 1. Helsinki: Sos.-dem. raittiusliitto, 1915.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kaarlo Suominen 60 vuotias. Kylväjä, 1917, nro 1-2, s. 12. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.2.2022.
  2. a b † Kaarlo Suominen. Suomen Sosialidemokraatti, 16.9.1918, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.2.2022.
  3. a b Salmenlinna, S. S.: Riveistämme poistuneita. Mehiläinen, 1918, nro 12, s. 3-5. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.2.2022.
  4. Koittolaiset kokoontuvat. Helsingin Sanomat, 18.9.1918, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.2.2022.
  5. Miettinen, Helena ym.: Inkeriläiset : kuka kukin on, s. 267. Helsinki: Inkerin kulttuuriseura, 2013. ISBN 978-951-97359-5-5.
  6. Kuka kukin on : henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 762, 849, 850. Helsinki: Otava, 1954. Projekt Runeberg.