Justina Robson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Justina Robson
Justina Robson vuonna 2011.
Justina Robson vuonna 2011.
Henkilötiedot
Syntynyt11. kesäkuuta 1968 (ikä 54)
Leeds
Kansalaisuus brittiläinen
Kirjailija
Tuotannon kielienglanti
Tyylilajit tieteiskirjallisuus
Esikoisteos Silver Screen (1999)
Aiheesta muualla
justinarobson.co.uk
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Justina Louise Alice Robson (s. 11. kesäkuuta 1968 Leeds[1]) on brittiläinen tieteiskirjailija. Romaaneissaan Robson pohtii usein todellisuuden ja ihmisyyden luonnetta. Hänen hahmonsa etsivät usein omaa minuuttaan. Teoksissaan hän on yhdistänyt yksityiskohtaista ihmiskuvausta ja kirjoitusajankohdan tieteellisiä teorioita, kuten kvanttimekaniikkaa, tekoälyä, nanokoneita ja meemiteoriaa.[2]

Kirjallinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robson syntyi Yorkshiressa ja opiskeli kielitiedettä ja filosofiaa Yorkin yliopistossa.[3] Robsonin ensimmäinen novelli ilmestyi vuonna 1994. Hänen esikoisromaaninsa, kyberpunk-vaikutteinen Silver Screen ilmestyi 1999. Teos oli ehdokkaana British Science Fiction-, Arthur C. Clarke- ja Philip K. Dick -palkintojen saajaksi.[2]

Vuonna 2000 julkaistu Mappa Mundi -romaani oli Clarke-palkinnon lyhytlistalla. Kirjan teema on tietoisuuden olemus. Robson kysyy, ovatko minuus ja vapaa tahto harhoja, tarinoita joita ihmiset sepittävät itselleen ja voitaisiinko ihmiskunnan meemikentästä poistaa haitalliset meemipleksit kuten uskonto ja rasismi.[2]

Romaani Natural History (2003) oli BSFA- ja Dick-ehdokkaana. Myös tämä romaani käsittelee inhimillisyyden määrittelyä ja todellisuuden tulkintaa. Kirjan kuvaamassa kaukaisessa tulevaisuudessa ihmiskunta on jakautunut kahtia. Vanhoiksi apinoiksi kutsutut ihmiset ovat pysyneet lähes nykyisenkaltaisina, vaikka osa onkin tehostanut itseään erilaisilla tekniikoilla. Muokatut ovat puolestaan erilaisia keinotekoisesti synnytettyjä ihmisiä. Kriitikko Toni Jerrmanin mukaan Robson ”onnistuu ensimmäisessä avaruusoopperassaan niin hyvin, että vastaavaa on totuttu näkemään vain Iain M. Banksilta tai M. John Harrisonilta”.[2]

Living Next-Door to the God of Love (2005) oli BSFA-ehdokkaana. Teosta arvioitiin hyvin kunnianhimoiseksi mutta liiankin rönsyileväksi. Kuten Robsonin edellisessäkin kirjassa, juonelle keskeistä on M-teoria, joka pyrkii yhdistämään kvanttimekaniikan ja Einsteinin suhteellisuusteorian yhtenäisteoriaksi. Tässä selitysmallissa kaikkeus koostuu yhdestätoista ulottuvuudesta.[2]

Viihteellinen ja toiminnallinen romaani Aitoa peliä (2006) aloitti viisiosaisen Kvanttipainovoima-sarjan.[2][4] Robsonin novellikokoelma Heliotrope ilmestyi 2011. Romaani Glorious Angels (2015) oli BSFA-palkintoehdokkaana. Viimeisin romaani The Switch ilmestyi vuonna 2018.[5]

Robson vieraili Suomessa Finncon-tapahtuman kunniavieraana vuonna 2006.[2] Hän asuu pohjoisessa Englannissa ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja kolme lasta.[3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novellikokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kvanttipainovoima-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Summary Bibliography: Justina Robson ISFDB. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Jerrman, Toni: Justina Robson: Tietoisuus on kertomus, jota sepitämme itsellemme. Tähtivaeltaja, 2/2006.
  3. a b Robson, Justina: Contact & Publicity Info justinarobson.co.uk. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
  4. Soikkeli, Markku: Tieteis-fantasiaa todellisuuden rajamailta (arkistoitu sivu) Aamulehti. 7.6.2013.
  5. Robson, Justina: Books justinarobson.co.uk. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]