Julija Navalnaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Julija Navalnaja
Юлия Борисовна Навальная
Julija Navalnaja
Julija Navalnaja
Henkilötiedot
Syntynyt24. heinäkuuta 1976 (ikä 47)
Kansalaisuus venäläinen

Julija Borisovna Navalnaja (ven. Юлия Борисовна Навальная , o.s. Абросимова Abrosimova s. 24. heinäkuuta 1976, Moskova, Neuvostoliitto) on venäläinen ekonomisti ja julkisuuden henkilö.

Hän on oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin leski, ja häntä on kuvattu mediassa Venäjän opposition ”ensimmäiseksi naiseksi”. Aviomiehensä kuoleman jälkeen Navalnaja ilmoitti jatkavansa hänen työtään.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Navalnaja valmistui Moskovan talouskorkeakoulusta kansainvälisten taloussuhteiden osastolta. Hän työskenteli jonkin aikaa Moskovan pankissa, mutta jättäytyi töistä pois kasvattaakseen kaksi lasta.

Vuonna 2007, kun Navalnajan puoliso Aleksei Navalnyi alkoi kerätä huomiota oppositiopoliitikkona, Navalnaja aloitti työskentelyn puolisonsa sihteerinä ja assistenttina. Hän puhui useissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa, mutta ei kerännyt huomiota osakseen yksityisenä toimijana ennen kuin Navalnyin kuoleman jälkeen, kun hän ilmoitti jatkavansa puolisonsa työtä.

Vuonna 2015 Navalnaja oli 67. sijalla Venäjän vaikutusvaltaisimpien naisten listalla Eho Moskvy-radiokanavalla.

Suhde Aleksei Navalnyihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julija Abrosimova tutustui Aleksei Navalnyihin lomamatkalla Turkissa vuonna 1998, ja pariskunta avioitui kaksi vuotta myöhemmin. He kasvattivat kaksi lasta. Daša (s. 2001) opiskelee Stanfordin yliopistossa ja pitää suosittua YouTube-kanavaa, ja Zakharin (s. 2008) opiskelee sisäoppilaitoksessa Saksassa. Navalnyi elätti perhettä juristin työllä. Navalnaja on kertonut haastattelussa, ettei avioitunut lupaavan asianajajan tai oppositiopoliitikon kanssa, vaan nuoren Aleksey-nimisen miehen kanssa.[2]

Julija ja Aleksei yhdessä Navalnyin tuomioistuimen jälkeen

Vaikkei politiikka ollukaan hänen puolisonsa eläessä Navalnajan oma uravalinta, oli hän kuitenkin miehensä tukena läpi heidän avioliittonsa hyvin voimakkaasti. Navalnaja puhui puolisonsa oikeudenkäyntien aikaan oikeussalien ulkopuolella miehensä puolesta, oli mukana monilla Navalnyin kampanjamatkoilla, ja Navalnyin vankeustuomion aikaan hän lähetti Navalnyin puolesta viestejä ja johti itse asian valvontalautakuntaa.

Julija Navalnaja oli aktiivisessa roolissa myös, kun elokuussa 2020 Navalnyi joutui myrkytysyrityksen kohteeksi. Julija Navalnaja vetosi myrkytyksestä kuultuaan Kremliin kirjeitse, ja pyysi lupaa siirtää Navalnyi Saksan sairaalaan. Kreml on myöhemmin kertonut, ettei se ole saanut virallista pyyntöä, mutta kaksi päivää myrkytyksen jälkeen saksalaisen järjestön lentokone saapui hakemaan Aleksei Navalnyin hoidettavaksi Berliiniin.[3]

Navalnaja on myös pidätetty useita kertoja Navalnyin tueksi järjestetyissä mielenosoituksissa.[3]

Perheen läheinen ystävä, Taloustieteiden professori Sergei Gurjev on kertonut, että Navalnaja auttoi puolisoaan luomaan julkisuuskuvaansa, ja he keskustelivat Navalnyin projekteista pariskuntana yhdessä. Guriev kuvaa Navalnajan olleen mukana ”kaikissa poliittisissa päätöksissä”, ja tukeneen puolisoaan, ja jakaen hänen aatteensa.

Kun vuonna 2021 Aleksei Navalnyin elinikäiseltä vaikuttavan vankeustuomio tuli ilmi, Navalnaja kertoi harvinaisessa haastattelussa vastustavansa ajatusta politiikkaan lähtemisestä. Hän kertoi, että on paljon mieluummin poliitikon vaimo.[2]

Läpi Navalnyin julkisen elämän aviopari oli avoin rakkaudestaan toisiaan kohtaan, ja he asettivat avioliitto- ja perhe-elämänsä julkisesti myös esille. Vielä kaksi päivää ennen kuolemaansa Navalnyin instagram-tilillä julkaistiin ystävänpäivänä julkinen rakkaudentunnustus Navalnajalle.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://meduza.io/feature/2024/02/19/ya-prodolzhu-delo-alekseya-navalnogo
  2. a b c Andrew Roth & Pjotr Sauer: Yulia Navalnaya: the reluctant politician continuing her late husband’s work The Guardian. 19. helmikuuta 2024. Viitattu 10.04.2024. (englanniksi)
  3. a b Who is Yulia Navalnaya? Reuters. 21. helmikuuta 2024. (englanniksi)