Jukka-Pekka Mecklin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jukka-Pekka Mecklin

Jukka-Pekka Mecklin (s. 29. syyskuuta 1952, Konnevesi) on suomalainen gastroenterologisen kirurgian dosentti ja kirurgian professori (emeritus). Hän työskenteli erikoislääkärinä Keski-Suomen keskussairaalassa vuodesta 1988 toimien 12 vuotta klinikan ylilääkärinä ja 7 vuotta yleiskirurgian professorina. Eläköidyttyään vuonna 2017 hän siirtyi osa-aikaiseksi tutkimusjohtajaksi Jyväskylän yliopistoon. Hän toimii myös Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamisverkoston KEHO:n puheenjohtajana.[1]

Mecklin aloitti periytyvän paksusuolisyövän tutkimukset omien havaintojensa pohjalta 1982 ollessaan apulaislääkärinä Keski-Suomen keskussairaalassa. Hän väitteli aiheesta Helsingin yliopistossa 1987. Väitöskirjan aineisto innosti tutkimusyhteistyöhön, jonka ansiosta suomalais-amerikkalainen tutkimusryhmä (Albert de la Chapelle ja Bert Vogelstein) vuonna 1993 löysi syövälle altistavan DNA-korjausgeenin 1993,[2] jonka Science-lehti seuraavana vuonna nimitti "vuoden molekyyliksi"[3]. Yhdessä väitöskirjan ohjaajansa professori Heikki J. Järvisen kanssa Mecklin perusti Suomeen perinnöllisen ei-polypoottisen paksusuolisyövän tutkimusrekisterin,[4] joka toimii edelleen. Vuonna 2013 periytyvän paksunsuolensyövän oireyhtymä nimitettiin amerikkalaisen syöpätutkijan Henry Thompson Lynchin (1928–2019) mukaan Lynchin syndroomaksi (LS). Suomalaisen aineiston pohjalta perustettiin eurooppalainen Prospective Lynch Syndrome Database[5]. Suomalainen LS-tutkimusryhmä on 1990-luvulta saakka ollut mukana kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa, jossa on osoitettu aspiriinin ehkäisevän syöpää LS-potilailla.[6] Suomalaisen LS-tutkimusryhmän päärahoittaja on 1980-luvulta lähtien ollut Syöpäsäätiö, ja LS-tutkimus oli yksi vuoden 2021 Roosa nauha -keräyksen kohteista.[7] 2010-luvulta lähtien myös Jane ja Aatos Erkon säätiö on rahoittanut merkittävästi LS-tutkimusta.[8]

Palkintoja ja tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mecklin ja Järvinen saivat 2004 lääkärijärjestöjen valitsemana Pohjolan lääketieteen palkinnon. Samana vuonna Tasavallan presidentti myönsi Mecklinille professorin arvonimen.

Muita Mecklinille myönnettyjä palkintoja ovat Suomen Lääketieteellisen Genetiikan Yhdistyksen palkinto 1989[9], Syöpäjärjestöjen Niilo Voipio -palkinto 2009[10], Suomen Gastroenterologiayhdistyksen Max Siurala -palkinto 2015[11], Duodecimin Konrad Reijowaara -palkinto 2018[12] ja Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston Schildtin palkinto 2022[13].

Tieteen ja kulttuurin luottamustehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mecklin on toiminut lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä lääkäri-, syöpä- ja tutkijajärjestöissä sekä puheenjohtajana että hallituksen jäsenenä. Hän on ollut kirjoittajana suomalaisissa (Duodecim) ja kansainvälisissä syövän periytyvyyttä käsittelevissä oppikirjoissa. Tieteellisiä julkaisuja hänellä on kansainvälisissä lehdissä yli 300.

Mecklin on toiminut Suomen vanhimman suomenkielisen oppikoulun Jyväskylän Lyseon entisten oppilaiden yhdistyksen JYLY:n[14] puheenjohtajana 2008-2017. Hänen kaudellaan vanha Lyseon rakennus saatiin JYLY:n esityksestä suojelun piiriin. Mecklinin toimiessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin museotoimikunnan puheenjohtajana dokumentoitiin Keski-Suomen keskussairaalan tilat ja toiminta ennen toiminnan siirtymistä uuteen Nova-sairaalaan ja dokumentoinnista julkaistiin 60-vuotisjuhlakirja "Keski-Suomen keskussairaala 1954-2014".

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]