Jouluyö, juhlayö
| Jouluyö, juhlayö | |
|---|---|
| Stille Nacht, heilige Nacht | |
 Laulun alkuperäinen käsikirjoitus. |
|
| Säveltäjä | Franz Xaver Gruber |
| Sanoittaja | Josef Mohr |
| Ensiesitys | 24. joulukuuta 1818 |
|
|
|
Jouluyö, juhlayö (saks. Stille Nacht, heilige Nacht) on maailman tunnetuimmaksi arvioitu[1] joulunajan laulu, joka kertoo Kristuksen syntymästä siten kuin se kerrotaan Luukkaan evankeliumin toisessa luvussa. Sanat on kirjoittanut Joseph Mohr vuonna 1816, ja sävellyksen on tehnyt Franz Xaver Gruber vuonna 1818. Laulu esitettiin ensimmäisen kerran Pyhän Nikolauksen kirkossa Oberndorfissa 24. joulukuuta 1818 keskiyön messussa[2].
Laulun syntyvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laulu on käännetty yli 300 kielelle. Tunnetuimmat suomenkieliset sanat "Jouluyö, juhlayö" -lauluun on tehnyt Gustaf Oskar Schöneman (1839–1894)[3], joka on sanoittanut myös joululaulun "Joulupuu on rakennettu"[4]. "Jouluyö, juhlayö" -lauluun on tehty useita muitakin suomennoksia. Laulu on suomeksi myös Ruotsin kirkon virsikirjassa, numerolla 114 ja se on Anna-Maija Raittilan uudelleen suomentama vuodelta 1999.
Laulun alkuperästä on useita tarinoita.Yleisimmin kerrotaan miten juuri joulun alla Joseph Mohr joutui vaikean tilanteen eteen. Kirkon urut olivat korjauksen takia soittokelvottomat, eikä jouluyön messusta siten tulisi niin juhlallinen kuin muulloin. Hän pyysi ystäväänsä, kylän urkuria tekemään kirjoittamaansa runoon sävelmän, jossa olisi kaksi solistisääntä, kuoro ja säestyssoittimena kitara. Urkuri Franz Gruber sai sävelmän valmiiksi ja jouluyön messussa 1818 saivat Oberndorfin kyläläiset kuulla ”Jouluyö, juhlayö” -laulun ensiesityksen[5]. Kirkko oli Oberndorf bei Salzburgin Pyhän Nikolauksen kirkkon. Sen tilalla on nykyään Stille Nacht -kappeli ja läheinen talo on muutettu Stille Nacht -museoksi.
Mohrin laulussa oli kuusi säkeistöä.[6] Siitä lauletaan kuitenkin vain 1, 2 ja 6. säkeistöä. Myös saksankielisenä laulusta on useampia versioita, joiden sanoitus poikkeaa toistaan. Laulun vanhin painettu versio on vuodelta 1833 ja se on julkaistu Dresdenissä. Laulu sai suuren suosion varhain, tosin se tuli evankelisiin laulu- ja virsikirjoihin paljon hitaammin kuin katolisiin. Laulu levisi tuntemattoman tekijän lauluna Tirolissa ja sitä pidettiin kansanlauluna. Laulusta jäi pois käytöstä inkarnaatiota teologisesti kuvailevat säkeistöt 3–5 ja säkeistöjen järjestys muuttui. Kun alkuperäisen tekstin 6. säkeistö siirtyi 1. ja 2. säkeistöjen väiin, saatiin laulu alkamaan ja päättymään seimen äärellä. Tämä lisäsi lauluun liittyvää romanttista kuvaa ja lisäsi laulun suosiota. Laulu sai suuren suosion 1820-luvulla, jolloin Euroopassa vallitsi eräänlainen ”tyrorinkuume”, ihannoitu kuva siitä, miten tirolilaiset vastustuvat Napoleonia. Useat lauluryhmät ja -perheet esittivät tirolilaisia kansalauluja, niiden joukossa "Stille Nacht". Kansanmusiikkina sitä arvotettiin sen alkuperän, yksinkertaisuuden ja aitouden takia. Siten se saattoi kuulua hyvin porvarillisen perheen ihannejouluun.[5]
Laulu on kenties tunnetuin joululaulu. Se on käännetty ainakin 143 eri kielelle ja siitä on ainakin 228 erilaista käännöstä.[7]
Sanat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stille Nacht, heilige Nacht Stille Nacht! Heilige Nacht! Stille Nacht! Heilige Nacht! Stille Nacht! Heilige Nacht! |
Jouluyö, juhlayö Jouluyö, juhlayö! Jouluyö, juhlayö! Jouluyö, juhlayö! |
Suomennokset ja niiden erot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lauluun on tehty ainakin kahdeksat eri suomalaiset sanat.
G. O. Schöneman julkaisi vuonna 1883 ensimmäisen suomennoksen. Se on varsin vapaasti saksasta suomeen käännetty ja alkaa seuraavasti:
Jouluyö, juhlayö!
Päättynyt kaik on työ.
Matti Pesonen julkaisi vuonna 1938 sanat, jotka alkavat:
Jouluyö hiljainen
Uupuu kaikk' unehen
Matti Pesonen julkaisi uudet vuonna 1944 sanat, jotka alkavat:
Jouluyö juhlayö
Hiljennyt kaikk' on työ
Adventtilaluluja, laulu 2 (1959):
Hiljainen juhlayö!
Päättynyt on jo työ.
Anna-Maija Raittila julkaisi vuonna 1982 sanat, jotka alkavat:
Jouluyö juhlayö
Kansojen rauhan yö
Anna-Maija Raittila (Kirkkauden kuningas tulee, Kirkon jumalanpalvelus ja musiikin keskus, jouluajan virikeaineistoa, 1993):
Jouluyö, juhlayö
päättynyt arjen työ!
Ruotsin kirkon virsikirja, virsi 114, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1999
Jouluyö, juhlayö!
Tyyntynyt kaikki työ!
Siionin Kannel 15, 1999
Jouluyö, juhlayö.
Päättynyt on jo työ
Melko tarkan suomennoksen ensimmäisen säkeistön sanat ovat seuraavat:
Jouluyö, juhlayö
päättynyt arjen työ
kaks vaan ihmistä valveillaan
valo lapsella hiuksissaan
nuku rauhassa vain
nuku rauhassa vain
Sävelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laulun säveltäjä, Franz Gruber oli itävaltalainen kirkkomuusikko ja opettaja. Opettajan viran lisäksi monet toimivat myös kirkkomuusikkoina omilla alueillaan ja sävelsivät tarvittavaa musiikkia. Myös Gruberilta on säilynyt muita teoksia joissa kansanmusiikki ja taidemusiikki olivat sekoittuneet toisiinsa, niin myös tässä 6/8-tahtisessa sicilianossa.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pajamo, Reijo: Taas kaikki kauniit muistot Joululaulujen taustat ja tarinat. WSOY, 1982. ISBN 951-0-11444-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Joululauluja maailmalta, Yle Radio 1, 24.12.2009, Elina Roms.
- ↑ Markus Similä: Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät, s. 59. Gummerus, 2002. ISBN 951-20-6173-2
- ↑ Pajamo 1982, s. 15–20.
- ↑ Pajamo 1982, s. 67–69.
- ↑ a b c Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 300. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
- ↑ Stille Nacht, heilige Nacht ingeb.org. Viitattu 9.2.2020. (saksaksi)
- ↑ Silent Night Web silentnight.web.za. Viitattu 9. 2. 2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eino Wilhelms, Armi Rossi-Siitonen: Jouluyö, juhlayö - kuvitettu kertomus maailman tunnetuimman joululaulun synnystä. SLEY-kirjat, 1988; ISBN 9516178367, ISBN 9789516178366.
- Silent Night Web-sivu (englanninkielinen sivu jossa erikielisiä käännöksiä ja tietoja laulusta)
- Jouluyötä, juhlayötä on laulettu jo kaksi vuosisataa – Rakastettu laulu syntyi, kun katolilaispappi pyysi opettajalta runoonsa sävelmää, Yle / Marija Skara (24.12.2018)