Jorma Järventaus
| Jorma Järventaus | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. heinäkuuta 1911 Enontekiö |
| Kuollut | 22. lokakuuta 2005 (94 vuotta) |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Suomi |
| Palvelusvuodet | 1934 – 1966 |
| Komentajuudet |
Jääkäripataljoona 5 (1954–1956) 3.Divisioona (1960–1966) |
| Taistelut ja sodat | talvisota, jatkosota |
| Sotilasarvo | Kenraaliluutnantti |
| Kunniamerkit |
SVR 1.lk komentajamerkki VR 1.lk sotilaallisista ansioista rauhan aikana Saks.Kotkan Ansioritarikunta 2.lk |
Jorma Johannes Järventaus (1. heinäkuuta 1911 Enontekiö − 22. lokakuuta 2005) oli Suomen puolustusvoimien kenraaliluutnantti.
Jorma Järventaus syntyi heinäkuussa 1911 Enontekiöllä kirkkoherra ja kirjailija Arvi Järventauksen ja tämän vaimon Jenny o.s. Visurin perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta lyseosta vuonna 1932 ja suoritti varusmiespalveluksensa Helsingissä Suomen valkoisessa kaartissa vuosina 1932–1933. Vuosina 1932–1934 Järventaus toimi nuorempana upseerina eli niin sanottuna kesä-vänrikkinä Viestirykmentissä ja jatkoi sen jälkeen Kadettikouluun 18. kadettikurssille. Kadettikoulun jälkeen vuonna 1938 hän avioitui Annikki o.s. Estolan kanssa.
Kadettikoulun jälkeen hän toimi valkoisessa kaartissa koulutusupseerina ja komppanianpäällikkönä. Talvisodassa hän oli luutnanttina Kannaksella ja jatkosodassa muun muassa pataljoonankomentajana jalkaväkirykmentti 44:ssä ja Jalkaväkirykmentti 1:ssä. Hänet ylennettiin jatkosodan aikana kapteeniksi ja vuonna 1942 majuriksi.
Sodan jälkeen Järventaus jatkoi sotilasuraa ja käyden sotakorkeakoulun 1947. Myöhemmin hän oli sotakorkeakoulussa sotahistorian ja taktiikan opettajana vuosina 1947−1954. Vuosina 1954−1956 hän oli Jääkäripataljoona 5:n komentajana ja tämän jälkeen osastopäällikkönä Pääesikunnan koulutusosastolla 1956−1957 sekä koulutus- ja komentopäällikkönä 1957−1960. Viimeiset palvelusvuotensa 1960–1966 hän oli 3. divisioonan komentajana Kouvolassa.[1] Järventaus oli Helsingin Sanomien sotilaspoliittinen asiantuntijana 15 vuoden ajan. Tässä ominaisuudessa hän vieraili seuraamassa YK:n UNFICYP-rauhanturvaoperaatiota Kyproksella vuonna 1966.[2] Hän oli vuonna 1960 perustetun Suomen ampumahiihtoliiton perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja.[3] Järventaus ylennettiin everstiluutnantiksi 1952, everstiksi 1956, kenraalimajuriksi 29. elokuuta 1958 ja kenraaliluutnantiksi 14. heinäkuuta 1961.[4] Keväällä 1965 Järventaus oli ehdolla puolustusvoimain komentajaksi Sakari Simeliuksen seuraajaksi tämän tuella, mutta hävisi kilpailun Yrjö Keinoselle, jonka tukiryhmässä olivat muun muassa Arvo Korsimo, Arvo Pentti ja Adolf Ehrnrooth.[5]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
       |
|
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Järventaus, Jorma (toimituskunnan puh.joht.) et al: Suomi Sodassa – talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät, s. 84–87. Oy Valitut Palat, 3. Painos 1984. ISBN 951-9078-94-0.
- Jorma Järventaus: Rannikon puolustus ja Suomen turvallisuuspolitiikka (artikkeli lehdessä Rannikon puolustaja, nro 4/1970)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kadettiupseerit 1920-1985, s. 251. Kadettikunta r.y., 1985. ISBN 951-99690-4-7.
- ↑ Sinibaretti-lehti Viitattu 20.1.2009
- ↑ Kuka Kukin On 1978 runeberg.org. Viitattu 21.2.2017.
- ↑ Suomi sodassa s. 519
- ↑ Salomaa, Markku: Yrjö Keinosen ura kaatui kotiryssään Turun Sanomat. 27.10.2007. Viitattu 20.1.2009.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
