Jokioisten kirkko
| Jokioisten kirkko | |
|---|---|
 Kirkko kesäkuussa 2010 |
|
| Sijainti | Kirkkotie 101, Jokioinen |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Jokioisten seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1631, uusittu 1862 |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 400 |
| Tyylisuunta | uusgotiikka |
 |
|
Jokioisten kirkko on todennäköisesti yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Vuonna 1631 rakennetussa pitkäkirkossa[1] on pitkillä sivuilla vastakkaiset lyhyet sakasti ja eteinen. Uusgoottilaisen ulkoasunsa ja tornin kirkko sai 1862, jolloin se uusittiin Carl Albert Edelfeltin piirustusten mukaan. Erillisessä tolpparakenteisessa matalaseinäisessä kellotapulissa on nelipäätyinen kattorakennelma. Tapuli on mahdollisesti kirkon ikäinen tai 1700-luvun alkupuolelta,[1] kellot ovat vuosilta 1644 ja 1755. Kirkkoa on korjattu myös 1742, 1779, 1886 ja 1895. Sen pinta-ala on 178 neliömetriä ja siellä on istumapaikkoja 400 hengelle. Alttarin puisen 1650-luvulta peräisin olevan ristin kehykset suunnitteli Rafael Blomstedt 1931. Kirkon 15-äänikertaiset urut on valmistanut Hans Heinrich 1971.[2]
Kirkon itäpuolella hautausmaa, jonka sankaripatsaan on veistänyt Armas Tirronen ja suihkukaivon suunnitellut Ilmari Wirkkala. Kirkon lähellä on maaherra Carl Johan Stjernvallin hautamuistomerkki[1] ja Miina Sillanpään hauta.
Museovirasto on luokitellut Jokioisten kirkon ja sen ympäristöön kuuluvan hautausmaan, kellotapulin ja pappilan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Jokioisten kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 26.7.2021.
- ↑ Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 89. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jokioisten kirkko Wikimedia Commonsissa
