John Ausonius

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo henkilöstä. Elokuvaa käsittelevä artikkeli on Lasermies (elokuva).
Ausonius vuonna 1986.

John Wolfgang Alexander Ausonius (s. 12. heinäkuuta 1953 Lidingö) on ruotsalainen maahanmuuttajia jahdannut murhaaja. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta, kymmenestä murhayrityksestä ja pankkiryöstöistä. Ruotsin mediassa hänet tunnettiin yleisesti nimellä Lasermannen eli lasermies, koska hänen aseissaan oli lasertähtäin.

Ausonius ampui yhtätoista ihmistä elokuun 1991 ja helmikuun 1992 välisenä aikana. Hänet pidätettiin kesäkuussa 1992. Hän teki ensimmäiset murhayrityksensä kiväärillä, jossa oli lasertähtäin, ja siirtyi myöhemmin käyttämään revolveria. Uhreista ainoastaan yksi kuoli vammoihinsa, mutta Ausonius haavoitti useita muita.

Varhaisvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ausonius syntyi Lidingössä vuonna 1953. Hänen isänsä oli sveitsiläinen ja äitinsä saksalainen. Hän kasvoi Länsi-Tukholmassa Vällingbyssa ja joutui koulussa jatkuvan kiusaamisen kohteeksi lähinnä sukujuuriensa takia. Hänet ristittiin Wolfgang Alexander Zauggiksi, mutta myöhemmin hän muutti nimensä muotoon John Wolfgang Alexander Stannerman ja sitten muotoon John Wolfgang Alexander Ausonius.

Ausonius lähti saksalaiseen yksityiskouluun Tukholmaan mutta jätti sen kesken valmistumatta. Hän ehti opiskella tovin myös Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa ilman menestystä. Hänestä oli tullut Ruotsin kansalainen vuonna 1979.

Aikuisiällään Ausonius tunsi vastenmielisyyttä maahanmuuttajia, kommunisteja ja sosiaalidemokraatteja kohtaan. Hän teki aluksi huonopalkkaista työtä taksikuskina mutta menestyi sitten osakemarkkinoilla ja tuli melko rikkaaksi.

Menestys ei kuitenkaan ollut kestävää, vaan pian Ausonius menetti omaisuutensa ja joutui ylläpitämään juppi-elämäntyyliään pankkiryöstöillä. Saksan-matkallaan hänelle kehittyi riippuvuus uhkapeleihin, joka oli omiaan tekemään hallaa Ausoniuksen taloudelle.

Rikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elättäessään itseään rikoksella Ausoniuksen viha maahanmuuttajia ja pakolaisia kohtaan yltyi, ja hän päätti murhata kenet hyvänsä heistä.

  • 2. elokuuta 1991 Ausonius ampui selkään ensimmäistä uhriaan, joka oli 21-vuotias eritrealainen mies. Hän selvisi; kaksi todistajaa ilmoitti nähneensä punaisen valon ennen laukauksen kuulumista.
  • Illalla 21. lokakuuta 1991 Ausonius ampui Tukholman yliopiston ulkopuolella 25-vuotiasta iranilaista opiskelija Shahram Khosravia selkään. Hän selviytyi.
  • 27. lokakuuta 1991 Ausonius yritti ampua koditonta kreikkalaissyntyistä miestä kahdesti vatsaan. Mies näki kirkkaanpunaisen valon, kuuli laukauksia ja pakeni. Hän haavoittui mutta selvisi.
  • Keskipäivällä 1. marraskuuta 1991 Ausonius käveli ravintolan keittiöön Tukholmassa ja ampui brasilialaista muusikkoa kerran päähän ja useasti vatsaan. Tämä haavoittui vakavasti mutta selvisi ja osasi antaa poliisille "Lasermiehen" tuntomerkit. Myös hän oli nähnyt punaisen valon, ennen kuin joutui murhayrityksen kohteeksi.
  • 8. marraskuuta 1991 Ausonius haavoitti kuolettavasti iranilaista opiskelija Jimmy Ranjbaria, joka menehtyi vammoihinsa seuraavana päivänä.

Tämän jälkeen Ausonius lähti Las Vegasiin pelaamaan. Hän vieraili myös Grand Canyonilla ja "katosi" siten muutamaksi kuukaudeksi.

Ausonius oli käynyt armeijan ja osasi käyttää aseita, mutta ne olivat huonolaatuisia ja Ausoniuksen itsensä muokkaamia. Ausonius oli sahannut kiväärin piipun ja tukin lyhyemmäksi ja lisännyt revolveriin äänenvaimentimen.

Mies pidätettiin pankkiryöstön yhteydessä 12. kesäkuuta 1992. Hän pahoinpiteli myöhemmin oman lakimiehensä ja joutui oikeudenkäynnin ajaksi käsirautoihin. Hän sai elinkautisen ja on suorittanut sitä aluksi Kumlan vankilassa ja vuodesta 2012 Österåkerin vankilassa. Ausoniuksella on todettu antisosiaalinen persoonallisuushäiriö.

Gellert Tamas (s. 1963) on julkaissut Ausoniuksesta bestsellerin Lasermannen – en berättelse om Sverige (2002). Kirjasta tehtiin vuonna 2005 näytelmä ja kolmiosainen minisarja (SVT). Huhtikuussa 2006 Aftonbladet ilmoitti, että Ausonius oli mennyt kihloihin 23-vuotiaan naisen kanssa, joka oli rakastunut häneen nähtyään sarjan televisiossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pohjolan poliisi kertoo 1996.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tamas, Gellert: Lasermannen: En berättelse om Sverige. Stockholm: Ordfront, 2002. ISBN 91-7324-873-8.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.