Johannes Hovilainen
Johannes (Johan) Hovilainen, aik. Hovila (20. syyskuuta 1860 Laukaa – 5. marraskuuta 1935 Tampere) oli suomalainen kirkkoherra ja lääninrovasti.[1]
Hovilaisen vanhemmat olivat talollinen Juho Hovila ja Eeva Liisa Ring. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1880 ja suoritti Helsingin yliopistossa teologian erotutkinnon 1883. Hovilainen vihittiin papiksi 1884.[1]
Hovilainen oli Sortavalan maaseurakunnan kirkkoherran apulaisena 1884–1885[2], vt. apulaisena Enonkoskella 1885–1890[3], Elimäen pitäjänapulaisena 1890–1899 sekä Anttolan kirkkoherrana 1899–1910 ja Jämsän kirkkoherrana 1910–1935. Hän oli Jyväskylän rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1923 alaken ja Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin asessorina 1924–1927.[4]
Suomen sisällissodan aikana Jalmari Saari, Johannes From ja Veikko Sippola ampuivat Saaren talossa vankina olleita punaisia maaliskuusta 1918 alkaen öisin Jämsän kirkon kivisen kellotapulin paksuseinäisessä alakerrassa koska Saaren mukaan ammuskelu Saaren talon pihapiirissä herätti liikaa huomiota. Jämsän haudankaivaja Aleksander Mäkinen huolehti ammuttujen hautaamisesta ja hän ilmoitti aamuisin kirkkoherra Hovilaiselle edellisenä yönä ammuttujen lukumäärän. Mäkisen mukaan kellotapulissa ammuttuja oli maaliskuun ja toukokuun 1918 välisenä aikana yhteensä 70. Hovilainen kertoi myöhemmin ettei hän tiennyt keitä hänelle pelkkinä numeroina ilmoitetut ammutut olivat. Hovilainen ei oman kertomansa mukaan voinut asialle mitään ja saattoi vain myöhemmin käydä siunaamassa ruumiit. Toisaalta hänen kerrotaan sanoneen nähtyään kellotapulin lattialla kaksi ammuttujen ruumista ”Siinä on kaksi punikkia. Olette saaneet palkkanne. Tämä on Jumalan vitsa, joka on teitä rangaissut”. Ammuttujen punaisten hautapaikalle pystytettiin Jämsän hautausmaalle muistokivi vähän ennen jatkosodan alkua 1941.[5]
Hovilainen oli naimisissa 1884–1923 Gustava (Vava) Wilhelmina Christianssonin (k. 1923) kanssa.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimellä Johan Hovilainen:
- Muruja elämän sanasta. 1, Hinnalla lunastetut. WSOY 1899
- Muruja elämän sanasta. 2, Hyvästi Jesus kaikki tekee. WSOY 1899
- Joulu ; W. Thiessin mukaan. WSOY 1902
- Murheen kautta iloon ; W. Thiessin mukaan. Tekijä, Anttola 1904
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fredrik Lundgren : Nykyaikaisen hengen riennot kansakoulun alalla : sananen kansakoulun edustajille ja ystäville ; vapaasti suom. Joh. H. Edlund, Helsinki 1886
- John Charles Ryle : Uskon varmuus ; suom. Joh. H. Söderström, Porvoo 1904
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b HOVILAINEN (→ HOVILA) Johan. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Pappisluettelo - Sortavalan maaseurakunta
- ↑ Pappisluettelo - Enonkoski
- ↑ Aikalaiskirja 1934 (Projekt Runeberg)
- ↑ Jukka Rislakki : Kauhun aika - nejä väkivallan kuukautta Jämsässä 1918, uudistettu ja laajennettu laitos, Ajatus kirjat, Helsinki 2007, Hovilaisesta s. 149-150, 155, 244.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin asessori Johannes Hovilainen (Suur-Savon museon kokoelma, Finna)
- Anttolan pappila 1900-luvun alussa, kuvassa kirkkoherra Hovilainen perheineen (Mikkelin kaupungin museot, Finna)
- Anttolan pappila, Harmoilanlahden puoleinen sivusta 1900-luvun alussa, kuvassa kirkkoherra Hovilaisen perhettä (Mikkelin kaupungin museot, Finna)
|
